Nurmi ja Kiviluote: Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää vahvempaa panostusta kielen opetukseen
Julkaistu Turun Sanomissa 26.1.2023
Maahanmuutto Suomeen on viime vuosina monipuolistunut ja lisääntynyt. Maahanmuuttajaväestön kotoutumista tulee edistää arkipäivän tilanteissa ja lähiyhteisöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa, harrastustoiminnassa ja työpaikoilla.
Suomen/ruotsin kielen oppiminen riittävän hyvin on erittäin tärkeää. Se mahdollistaa koulutuksen hankkimisen ja antaa paremman mahdollisuuden saada työpaikka. Samalla se vähentää eriarvoisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä.
Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenne on kahtiajakautunut: osa väestössä on korkeasti koulutettuja, osalla koulutustaso on matala. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden yleisin syy opiskelujen lopettamiseen on halu siirtyä työelämään. Lisäksi jatkokoulutukseen siirtymistä estävät kielitaidon puute, vaikeus saada mieleistä opiskelupaikkaa sekä oman koulutustason riittävänä kokeminen.
Heikko suomen ja ruotsin kielen taito on yhteydessä muun muassa varhaiseen koulunkäynnin keskeyttämiseen sekä työttömyyteen. Ensimmäisen polven maahanmuuttajista viisitoista prosenttia arvioi puhuvansa ruotsia paremmin kuin suomea opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tiedon mukaan.
Olemme huolissamme niistä maahanmuuttajista, jotka tulevat Suomeen teini-ikäisinä ja joilla on jo kotimaassaan suoritettu perusopetusta vastaavat opinnot. Suomen tai ruotsin kielen taidon puute on etenkin tässä ikäryhmässä suurin este heidän kotouttamiselleen.
Maahanmuuttajille suunnattu tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) ei anna suurimmalle osalle riittäviä kielellisiä valmiuksia siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen yhden vuoden opiskelujen jälkeen. Koulutus on liian lyhyt. Kielitaidon oppiminen vie aikaa.
Nyt onkin syytä lähteä valtakunnallisesti kehittämään pidempikestoista kielikoulutusta oppivelvollisuusikäisille nuorille maahanmuuttajille.
Aikuisten perusopetus ei ole ratkaisu, jos oppivelvollinen on jo omassa kotimaassaan suorittanut perusopetusta vastaavat opinnot. Tarvitaan siis nykyistä vahvempaa panostusta kielen opetukseen, jotta teini-iässä maahan tulleiden suomea tai ruotsia osaamattomien kotoutuminen saadaan onnistumaan.
ARMI NURMI
VTM, opinto-ohjaaja
(kok)
JAANA KIVILUOTE
KT, erityisluokanopettaja
(kok)