Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén: vesiensuojelu näkyy hallituksen ensi vuoden budjetissa
Julkaistu STT infossa 26.10.2023
Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja Saaristomeri-ohjelmaa jatketaan haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén kiittää hallitusta tärkeistä panostuksista vesistöjen tilan parantamiseksi.
”Vesiensuojelu on Orpon hallitukselle tärkeä prioriteetti, johon panostetaan. Tämä on kokonaisuuden kannalta huomionarvoista, kun samaan aikaan hallinnonalalla määräaikaisiksi päätettyjä hankerahoja loppuu”, Sirén sanoo
Itämeren ja vesien suojelun toimenpiteisiin varataan ensi vuodelle yhteensä noin 11,8 miljoonaa euroa, sisältäen erikseen päätetyn 6 miljoonan euron lisäyksen.
”Lisäksi kehyskaudella vuosina 2025—2027 osoitetaan yhteensä 24 miljoonan lisärahoitus Saaristomeri-ohjelmaan ja vesiensuojeluun sekä siitä eteenpäin pysyvästi 10 miljoonaa euroa. Näiden määrärahojen avulla tullaan aikaansaamaan konkreettisia toimia vesistöjen tilan parantamiseksi”, Sirén kiittelee.
Saaristomeri on nykyisellään Suomen ainoa merialue Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien hot spot -listalla. Ensimmäistä kertaa Saaristomerelle on hallitusohjelmassa oma osio. Saaristomeri-ohjelma pyrkii vähentämään alueen ravinnekuormitusta.
”Hallituksella on selkeä tavoite parantaa Saaristomeren tilaa ja saada merialue vihdoin pois hotspot-listalta. Saaristomeri-ohjelma tarjoaa samalla arvokasta tietoa tehokkaimmista keinoista, jotka voidaan ottaa käyttöön myös muilla alueilla esimerkiksi ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Hallitus ei unohda muita vesiensuojelukohteita”, Sirén sanoo.
Vesiensuojelua toteutetaan käytännössä laajasti valuma-alueella vaikuttavin toimin ja monin eri keinoin.
”Peltomaan rakenteesta ja valuma-alueiden vesienhallinnasta huolehtimalla vesistöjen ravinnekuormitus vähenee. Tarvitsemme myös kannusteita maaperästä huolehtimiseen sekä esimerkiksi kasvipeitteisyyden lisäämiseen”, Sirén sanoo.
Sirénin mukaan maanparannusaineiden monipuolinen hyödyntäminen on tärkeää.
”Niin kipsi-, kuitu- kuin rakennekalkkikäsittelyitäkin tulee ottaa laajasti käyttöön. Viljelijöillä tulee olla vaihtoehtoja, joista voidaan ottaa kyseiselle alueelle parhaiten sopivat ratkaisut”, hallitusneuvotteluissa ympäristöpöytää puheenjohtanut Sirén kuvaa.
Sirén on erityisen ilahtunut siitä, miten vesienhoidon tehostamisohjelma on saanut toimijoita laajasti liikkeelle ja kerännyt myös yksityistä rahoitusta.
”Omarahoitusosuudet ovat kattaneet noin 30—50 prosenttia hankkeiden kokonaiskuluista. Yksityinen raha on näin lisännyt alueelliseen vesienhoidon vaikuttavuutta merkittävästi”, Sirén iloitsee.