Aluevaltuustoaloite: Ammatinharjoittajamallin pilotointi

Omalääkäriys edistää tutkitusti terveyttä. Se säästää potilaan ja ammattilaisen aikaa, kun joka tapaamisella ei tarvitse toistaa samoja asioita uudelleen. Se takaa jatkuvuuden kautta laadukkaamman hoidon. Potilas luottaa lääkäriinsä ja lääkäri ymmärtää potilastaan.

Omalääkärimallia on vuosikymmenestä toiseen hoettu ratkaisuksi perusterveydenhuollon työvoimapulaan ja suureen lääkärien vaihtuvuuteen. Kyseessä ei kuitenkaan ole niinkään toimintamalli vaan edellä kuvattu tavoitetila, eli oma lääkäri jokaiselle potilaalle. Tarvitaan siis todellinen toimiva malli, joka lisää perusterveydenhuollon työpaikkojen veto- ja pitovoimaa.

Esimerkiksi Norjan ja Suomen perusterveydenhuollot olivat vastaavissa ongelmissa 2000-luvun alussa työvoimapulan suhteen. Toisin kuin kotopuolessamme, Norjassa päätettiin tuolloin siirtyä ammatinharjoittajamalliin. Malli korjasi merkittävästi perusterveydenhuollon tekijäpulaa ja takasi aiempaa paremmin omalääkäriyden kansalaisille. Pieniä lääkäriasemia syntyi runsaasti lisäten potilaiden valinnanvapautta ja lääkärien keskinäistä kilpailua potilaista.

Norjan ammatinharjoittajamallissa suurin osa perusterveydenhuollon yksiköistä ei ole julkisomisteisia, mutta ne ovat julkisesti rahoitettuja ja rahoituksen ehdot luovat kannustimet muun muassa väestövastuuperiaatteen kautta vaikuttavaan ennaltaehkäisyyn. Näillä pienillä lääkäriasemilla on tietyt lakisääteiset velvollisuudet potilaita kohtaan, mutta Suomen terveyskeskuksiin verrattuna huomattavasti enemmän autonomiaa ja siten sopeutumis- ja muuntumispotentiaalia kysyntään vastaamiseksi.

Ammatinharjoittajamallia kokeiltiin 1990-luvun vaihteessa Suomessakin hyvin tuloksin, mutta uudistamiseen ei erinäisistä syistä edetty. Ammatinharjoittajamallin selvitystyö on kirjattu Suomen nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan. Ainakin Länsi-Uudenmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueet ovat lähtemässä kokeilemaan suppeampaa ammatinharjoittajamallia terveyskeskuksissa nykylainsäädännön puitteissa. Hyvinvointialueet tekisivät suppeammassa mallissa sopimuksen suoraan itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan yrittäjälääkärin kanssa. Varsinaista norjalaista mallia ei siis näille alueille ole vielä tulossa, mutta kokeiluista saadaan arvokasta palautetta tuleviin keskusteluihin ja valmistelutöihin. Myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueella olisi syytä pilotoida ammatinharjoittajuutta työvoiman veto- ja pitovoiman parantamiseksi ja siten omalääkäriyden varmistamiseksi.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että hyvinvointialueen tulee pilotoida perusterveydenhuollossa lääkäreiden ja mahdollisuuksien mukaan muiden ammattiryhmien ammatinharjoittajamallia.

Sauli Seittenranta