Kolumni: Maailmanluokan palvelua
Julkaistu Varsinaista Puhetta 1/2024 22.11.2024
Miten saadaan varsinaissuomalaisille maailmanluokan hoitoa? Miten saadaan uudet hoitomuodot käyttöön ja parasta näyttöön perustuvaa palvelua asukkaille? Mikä tekee Varsinais-Suomen hyvinvointialueesta erityislaatuisen verrattuna moniin muihin?
Varha on yksi viidestä yliopistollisesta hyvinvointialueesta, jonka ytimessä on yliopistollinen keskussairaala ja erittäin tiivis korkeakouluyhteistyö. Ilman Turun yliopistoa, Åbo Akademita, Noviaa ja Turun ammattikorkeakoulua ei olisi yliopistollista hyvinvointialuettakaan. Korkeakouluissa tehtävä opetus- ja tutkimustyö ovat ensiarvoisen tärkeitä hyvinvointialueen palveluiden laadun kannalta. Hyvää hoitoa kun ei voi saada ilman osaavia tekijöitä ja oikeaa tietoa. Tutkimustyön hyödyt eivät rajoitu maakunnassamme tehtävään tutkimukseen, vaan eri alojen osaajat tuovat myös ajantasaisinta kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa maakuntaamme palveluiden laatua parantamaan.
Yliopistollisuus on myyntivaltti maan- ja maailmanlaajuisesti. Yliopistollinen keskussairaala, korkeakoulut ja sote-alojen ympärille syntyneet palvelu- sekä innovaatioyritykset tarjoavat työllistymismahdollisuuksia huippuosaajille. Lisäksi tuovat myös kansainvälistä osaamista ja innovaatioita maakuntaamme. Yliopistollinen hyvinvointialue tarjoaa monien eri alojen huipuille mahdollisuuksia, joita monilla muilla alueilla ei ole. Lääkealan yritykset ja Kansallinen Lääkekehityskeskus ovat tällä saralla erityisiä ylpeydenaiheita ja varsinaissuomalaisia erityispiirteitä, jotka hyödyttävät meitä kaikkia.
Tutkimus, kehitystyö, innovaatio ja osaaminen ovat alueellamme myös hyvin monialaisia. Tutkijat ovat tietenkin korkeakouluissa, mutta me tutkimuksiin osallistuvat olemme Varhan palveluissa, meidän verinäytteemme Varhan jääkaapissa ja datamme Varhan potilastietojärjestelmissä. Näiden äärellä Varhassa ahertaa päivittäin tutkijoita mikrobiologeista psykologeihin ja sosiaalitietelijöistä tilastotieteilijöihin tuottaen uusinta uutta tietoa parhaan mahdollisen hoidon, hoivan ja muiden palveluiden tuottamiseksi. Usein tutkijat itse työskentelevät Varhan palveluissa lääkäreinä, hoitajina, sosiaalityöntekijöinä tai psykologeina tuoden näin huippuosaamistaan suoraan meille alueen asukkaille.
Jotta tulevaisuudessa saisimme enemmän irti hyvinvointialueemme yliopistollisuudesta, tulee meidän panostaa tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja osaamistoimintaan aiempaa laajemmin. Edellä kuvattua potilas- ja asiakasaineistoa voitaisiin tarjota testialustaksi – tietenkin yksityisyydensuoja huomioiden – yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Lisäksi Varhan palvelutuotannossa havaittuja ongelmia voitaisiin tuoda yritys- ja korkeakoulurajapintaan ratkottavaksi. Tällaisilla elinkeinoelämän kumppanuuksilla voidaan luoda edellytyksiä uusille teknologioille, jotka jälleen kerran suoraan hyödyttävät meitä kaikkia parempien palveluiden muodossa. Nämä lisäksi loisivat uutta elinkeinoelämää alueellemme.
Lisäksi Varha tukee jo palveluissaan tapahtuvaa korkeakoulujen tutkimustyötä noin kahdella miljoonalla eurolla vuodessa, eli vähän alle 0,1 prosentilla koko alueen budjetista. Summa on muihin yliopistollisiin hyvinvointialueisiin nähden pienimmästä päästä ja suhteessa tähän pienehköön tutkimusinfran rahoitukseen Varsinais-Suomen tieteellisen tutkimuksen tuotantomäärät ovat massiiviset. Kun taloustilanne sen jälleen sallii, voisi tutkimusinfran rahoitusta maltillisesti lisätä. Alueellamme kun tällä rahoituksella saa eniten tutkimustuloksia per euro.
Kaikki tämä noudattaa yksinkertaista kaavaa. Ilman yliopistollisuutta ei ole tutkimusta. Ilman tutkimusta ei saada alueelle huippuosaajia. Ja ilman huippuosaajia ei ole maailmanluokan hoitoa, hoivaa ja palveluja.
Kirjoittaja Sauli Seittenranta on Varsinais-Suomen Kokoomuksen aluevaltuutettu ja lääkäri.