Ehdokaskynä: Ennaltaehkäisy terveydenhuollon kulmakivi
Pilottihanke diabeteksen lisäsairauksien ennaltaehkäisyyn
Olen sairastanut tyypin 1 diabetesta neljävuotiaasta lähtien. Tyypin 1 diabetes on pitkäaikaissairaus, jonka taustalla on perinnöllinen alttius sekä eri tekijöiden myötä syntyvä haiman insuliinia tuottavien solujen tulehdus. Toistaiseksi tyypin 1 diabeteksen tarkkoja syitä ei tunneta.
Olen vuosien varrella oppinut sairauden myötä paljon: olen ottanut jo nuorena vastuuta omasta terveydestäni, pitänyt huolta tasapainoisesta ruokavaliosta ja monipuolisesta liikunnasta sekä opetellut uusia hoitotekniikoita. Olen ollut myös turhautunut, pelännyt lisäsairauksia ja piilotellut sairauttani. Diabetes on uuvuttava mutta opettavainen sairaus.
Suomessa arvioidaan olevan yli 500 000 diabetesta sairastavaa. Heistä ylivoimainen enemmistö sairastaa tyypin 2 diabetesta. Noin 50 000 on tyypin 1 diabeetikkoja.
Kyse todella on kansansairaudesta.
Mitä parempi diabeetikon hoitotasapaino on, sitä todennäköisemmin vältytään vakavimmilta lisäsairauksilta. Lisäsairauksia on paljon, ja jos hoitoa ei paranneta, lopputuloksena voi olla pahimmillaan jopa sokeutuminen, munuaissairaus, raaja-amputaatio tai aivohalvaus.
Suomessa yhden diabeetikon hoito maksaa noin 1300 euroa vuosittain. Lisäsairaudet paisuttavat kustannuksia: tällöin hoito on noin 5700 euroa per henkilö. Diabetesliiton mukaan lisäsairauksien puolittamisella voidaan saavuttaa vähintään puolen miljardin euron vuosittaiset säästöt sairaanhoidon kustannuksissa.
Meidän tulisikin Varhassa panostaa yhä enemmän ennaltaehkäisevään sairaanhoitoon pitkäaikaissairauksien osalta. Panostuksella tarkoitan helposti saatavilla olevaa apua, hoitotarvikejakelun tehokkuutta sekä omahoidon tukea esim. digiklinikalla. Diabeetikot tai muut pitkäaikaissairaat eivät tarvitse kalliita lisäsairauksien hoitoa, jos tukea saa jo ennen niiden syntymistä. Lisäsairaudet voivat pahimmillaan viedä työkyvyn ja jopa hengen.
Haasteena on sairastavien motivaatio: ei ole varmaa, että ihmiset riittävästä tuesta huolimatta olisivat valmiita parantamaan hoitoaan. Eräs keino asian selvittämiseen olisi toteuttaa pilottikokeilu: esim. tiettyjen ikäluokkien diabeetikoiden kutsuminen kontrolleihin sekä lisätuen tarpeen kartoittaminen voisi auttaa tutkimaan, kuinka tehokasta lisäavun tarjoaminen todellisuudessa on ja millaisia säästöjä voidaan saada aikaan.
Pilottihanke voitaisiin toteuttaa tutkimushankkeena, johon voitaisiin hakea tutkimusrahoitusta. Tutkimushankkeen jälkeen mahdolliset positiiviset tulokset sekä niiden julkaisiminen voisi tuoda muillekin diabeetikoille motivaatiota hakea apua hoidon haasteisiin.
Pilottihankkeen kaltaisen tutkimushankkeen toteuttaminen olisi Varhalta fiksu veto: tällaiseen toimintaan panostaminen voi parantaa niin sairastavien elämää kuin hyvinvointialueen talouttakin, sekä tuoda hyödyllistä tutkimustietoa hoidon laadun parantamiseksi.
Julia Siimento
Kirjoittaja on Varsinais-Suomen Kokoomuksen aluevaaliehdokas Turusta