Ehdokaskynä: Hyvä kieli, parempi mieli
Varsinais-Suomessa on muun maan tapaan pula hoitoalan ammattilaisista. Julkisessa keskustelussa ratkaisuna hoitajapulaan tarjotaan ulkomaisia osaajia. Siinä missä Suomi todella tarvitsee hoiva-alan ammattilaisia muualtakin kuin kotimaasta, on samalla pidettävä mielessä potilaan ja hoitoalan ammattilaisen kohtaamisen kenties keskeisin elementti: kieli.
Superin eli Suomen lähi- ja perushoitajaliiton vuoden 2025 alussa tekemän jäsenkyselyn mukaan vieraskielisten hoitajien heikot suomen kielen taidot aiheuttavat runsaasti vaaratilanteita ja potilasvahinkoja. Innokkaana oikeustieteen opiskelijana siirryin heti kyselyn nähtyäni tarkistamaan, mitä laki aiheesta sanookaan. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä säädetään, että asiakkaita on kaksikielisellä hyvinvointialueella palveltava valitsemallaan kielellä ja tämä koskee myös yksityisiä palvelutuottajia.
Miltä sinusta tuntuisi, jos sanomaasi ei kivun ja tuskan hetkellä ymmärretä? Yrität kertoa, että olet jo ottanut aamuisen lääkkeen, tai kaipaat esimerkiksi lisää juotavaa, mutta viestisi törmää kielimuuriin. Mielikuva on lohduton, mutta monelle hoitoa tarvitsevalle arkipäivää.
Hoitohenkilökunta ansaitsee parempaa. Hoitajan oikeusturva voi vaarantua joka päivä, jos tämä joutuu työskentelemään puutteellisella osaamisella. Varhan kieliohjelman tavoitteena on tällä hetkellä, “että toiminta on aidosti kaksikielistä”. Vähättelemättä ruotsinkielisen väestön oikeutta hoitoon omalla kielellään näkisin kuitenkin, että kieliohjelman tavoite kannattaisi muotoilla uudestaan vastaamaan tulevaa kehitystä. Esimerkiksi “Toiminta on aidosti asiakaslähtöistä” tai “Toiminta on aidosti kotimaista”.
Vaatimustasoa on myös nostettava. Liian usein keskustelu kielitaidosta tyssää resursseihin tai työelämärelevanssin puutteeseen. Tiedän itse kuutta kieltä eri kouluasteilla opiskelleena, että kielitaidossa on kyse paljolti sinnikkyydestä ja omasta ahkeruudesta. Työntekijöille on luonnollisesti annettava riittävästi mahdollisuuksia ja tukea kielen harjoitteluun. Tähänkin hyvinvointialue saattaa löytää neuvoja lakikirjasta: Laki julkisyhteisöjen henkilöstön kielitaitovaatimuksista edellyttää, että kukin viranomainen varmistaa että työntekijöillä on riittävä kielitaito. Toisin muotoiltuna Varha voi ja sen pitää vaatia riittävää kielitaitoa.
Och samma på svenska!
Jimi Mahonen
Kirjoittaja on Kokoomuksen aluevaaliehdokas Turusta