Ehdokaskynä: Liike on lääke – painopiste ennaltaehkäisyyn
Olen toiminut liikuntajärjestöissä yli 30 vuotta eli alle parikymppisestä. Liikunnan merkitys ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäjänä on ollut vakavasti puheena kaikki nämä vuodet ja kaikilla järjestötyön tasoilla, seuratyöstä aluejärjestöjen ja valtakunnallisten liittojen kautta kansainvälisille foorumeille. Silti järjestöjen viesti on edelleen ajankohtainen – ehkä enemmän kuin koskaan!
Hyvinvointialueiden resurssit ovat tunnetusti vähissä. Ihmiset ovat myös entistä sairaampia. Heitä hoitaa sosiaali- ja terveyssektorilla työskentelevä ylikuormitettu ja uupumusta vastaan taisteleva henkilökunta. Liikkumattomuuden ja paikallaanolon on laskettu maksavat suorina ja välillisinä kustannuksina yhteiskunnalle vuosittain jopa 4,7 miljardia euroa. Yhteiset varamme eivät nykymenolla yksinkertaisesti riitä tarjoamaan kaikille hyvää hoitoa.
Sairastavat pitää hoitaa, se on selvää. Mutta jatkoa varten tarvitsemme ison painopisteen muutoksen sairaanhoidosta terveyden edistämiseen ja ylläpitoon. Meidän tulee tehdä päätöksiä, joissa hyvinvointialueet resursoivat ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin huomattavasti nykyistä enemmän. Lisäksi on välttämätöntä tehdä tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestökentän kesken.
Liike on lääke. Niinpä se on otettava osaksi hoitotyötä siinä missä muukin lääkitys. Jo kauan sitten lanseerattiin ajatus ”liikuntareseptistä”, jossa lääkäri määräsi asiakkaalleen liikuntaa. Sitä samaa ajatusta pitää noudattaa edelleen. Kaikki muutkin toimivat ideat on syytä ottaa käyttöön ja levittää laajasti.
Liikkumisen edistäminen ja elintapaohjaus ei saa siiloutua niin, että eri tahot toimivat erillään ja toisistaan tietämättä. Sitä on tehtävä yhteistyössä kaikkialla siellä, missä ihmisten elintottumuksiin voidaan vaikuttaa. Terveydenhuollon ja liikuntajärjestöjen lisäksi työtä liikunnan edistämiseksi tulee tehdä päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, armeijassa, vanhusten asumisyksiköissä ja monessa muussa paikassa.
Jotta työ olisi tehokasta ja organisoitua, hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen on rakennettava liikuntaneuvonnan palveluketjuja. Niissä sovitaan eri tahojen tehtävän- ja vastuunjaosta. Liikunnan edistämisen tavoitteet ja toimintatavat on myös ehdottomasti kirjattava hyvinvointialueen strategiaan ja toimintasuunnitelmaan. Liikunnan paikka ei ole sivulauseessa, vaan keskiössä.
Tarja Mäki-Punto-Ristanen
aluevaaliehdokas (kok.), Loimaa