Sirén ja Aaltonen: Satamatoimintojen yhdistämisestä ratkaisu meriläjitykselle
Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén ja Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen peräävät ratkaisua Turun sataman ruoppausmassan läjitykselle. Sirén ja Aaltonen vaikuttavat myös Turun kaupunginvaltuustossa.
– Turun sataman toimintaan on vuosien ajan liittynyt ympäristöhaasteita. Sijaintinsa puolesta satama-aluetta on ruopattava säännöllisesti, jotta väylää on mahdollista käyttää. Ruoppausjätteen läjitys on kuitenkin ongelmallista, sillä ruoppausmassa on sisältänyt myös ympäristölle haitallisia aineita. Lisäksi massojen läjitys lisää vesien samentumista jo muutoinkin kuormitetulla Airistolla, valtuutetut toteavat.
Tähän asti ruoppausmassat ovat päätyneet Rajakarin läjitysalueelle Airistolle. Tämän mahdollistava meriläjityslupa on päättymässä vuonna 2019. Vaasan hallinto-oikeus on jo vuonna 2011 päätöksessään edellyttänyt Turun satamaa kartoittamaan läjitysalueita, jotka olisivat vähemmän haitallisia ympäristölle. Sellaisia on ollut vaikea löytää.
Sirén ja Aaltonen peräänkuuluttavatkin vaihtoehtoisia ratkaisuja meriläjitykselle:
– Itämeren tila on edelleen huolestuttava, eikä parannusta ole näköpiirissä ilman konkreettisia toimia. Turku on kaupunkinakin sitoutunut Itämerityöhön esimerkiksi Itämerihaasteen toimenpideohjelman kautta. Meriläjitys Airistolle sopii huonosti näihin tavoitteisiin. Samaan aikaan kun uudessa Kakolanmäen puhdistamossa kehitetään jäteveden käsittelyprosesseja jo hyvältä tasolta paremmaksi, jatketaan toisaalla alueen asukkaille, mökkiläisille, kalastajille ja ympäristölle haitallista meriläjitystä entiseen tapaan, kokoomuskaksikko painottaa.
-Nyt kun vähemmän haitallista läjitysaluetta ei ole ollut osoitettavissa, tulee ratkaisua etsiä muualta. Koska Turun sataman nykyinen sijainti edellyttää Itämerelle haitallista meriläjitystä, voisi ratkaisu löytyä satamatoiminnan uudelleenorganisoinnista. Onko sataman paikka ylipäänsä oikea? Turun ja Naantalin satamatoimintojen yhdistämistä tuleekin jatkossa selvittää. Yhteisillä satamatoiminnoilla voitaisiin hyödyntää paremmin niitä väyliä, joiden ruoppaustarve – ja siten ympäristöhaitta, on pienempi. Nykyinen tilanne, jossa kahta satamaa ylläpidetään vieretysten, ei varmasti muutoinkaan ole optimaalinen tilanne omistajakaupungeille tai alueen elinkeinoelämälle, Sirén ja Aaltonen pohtivat.