Petteri Orpo: Kestävä hyvinvointi rakennetaan koulutuksen varaan
23.11.
Suomi on pieni maa, jonka vahvuus on osaava ja koulutettu kansa. Yhteiskunnassamme on laajalti jaettu se yhteinen tavoite, että jokaisen on saatava oppia ja kouluttautua mahdollisimman hyvin perhetaustasta tai asuinpaikasta riippumatta. Tästä ei saa tinkiä. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on annettava laadukasta opetusta, joka antaa hyvät eväät elämään. Jokaisen vanhemman on luotettava, että lähin koulu on paras koulu. Jokaisen nuoren on koettava, että koulutus kannattaa.
Koulutuksen tasa-arvon ja laadun takaamiseksi käytämme Suomessa 16 miljardia euroa koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin joka vuosi. OECD:n kansainvälisessä vertailussa meidän opettajilla on kohtuulliset palkat, meillä on pienet luokkakoot, hyvät resurssit oppilasta kohden – erityisesti peruskoulun yläluokilla – sekä korkeakoulutuksessa huippuluokan rahoitus. Nämä ovat kaikki asioita, joista pidämme kiinni; ne ovat menestyksemme tekijöitä.
Kokoomukselle koulutus, sivistys ja tiede ovat arvoja sinänsä. Maan hallitus on ohjelmassaan hyväksynyt määrärahojen leikkauksia myös koulutuksen alalle. Näitä leikkauksia kokoomuksen ei ollut mukava olla toteuttamassa. Ihan niin kuin jokainen puolue, mekin olemme joutuneet toteuttamaan omien näkemystemme kannalta vaikeita päätöksiä.
Koulutuksesta on vähennetty rahaa yhdestä ainoasta syystä: rahat eivät riitä. Tämän pitäisi olla jo kaikkien tiedossa. Samalla peräänkuuluttaisin tietoisuutta mittakaavasta, jota tietyt tahot mielellään ja omaksi edukseen liioittelevat vastuuttomasti: pienenevien ikäluokkien maassa koulutuksen supistukset pitkällä aikavälillä jäävät alle 5 prosentin.
Yksi asia on tehtävä aivan selväksi: kokoomuksen koulutuspolitiikka ei ole säästövetoista vaan uudistuskeskeistä. Hallituksessa kokoomus uudistaa jokaisella sektorilla toimintatapoja ja rakenteita, jotta yhteiset veroeuromme tulevat käytetyiksi parhaalla mahdollisella tavalla. Näin on myös koulutuksen osalta.
Vaikka samalla joudumme sopeutumaan talouden tosiasioihin – siis siihen, että rahat eivät riitä kaikkeen mihin haluaisimme niiden riittävän –, meidän on keskusteltava ennen kaikkea sisällöistä. Emme käyttele tyhmää juustohöylää, vaan uudistuksilla turvaamme laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen.
Liian monta vuotta koulutuksen sisältöjä on katseltu kunnianhimottomasti, vaikka huolestuttavia merkkejä on ollut ilmassa. Viestit alueellisesta eriarvoistumisesta, oppimistulosten heikkenemisestä ja yleisen osaamistason kääntymisestä laskuun on otettava vakavasti.
Tänä vuonna julkaistussa raportissa Maailman talousfoorumi asetti 130 maata paremmuusjärjestykseen sen perusteella, miten eri maissa lahjakkuusvarantoja kehitetään ja millaiset edellytykset niillä on niin sanotun neljännen teollisen vallankumouksen maailmassa pärjäämiseen. Suomi sijoittui arvioinnissa ykkössijalle. Tästä asemasta emme halua lipsua taaksepäin yhtään pykälää.
Olemme saaneet myös muilta kansainvälisiltä arvioijilta, kuten EU:lta ja OECD:ltä, selvän viestin: talouden elpyminen, uudistuminen ja kestävä hyvinvointi pitää rakentaa koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen varaan. Haaste on, että osaamisen vahvistaminen koulutusta ja tutkimusta uudistamalla tuottaa näkyviä yhteiskunnallisia vaikutuksia ja tuloksia usein vasta vuosien kuluttua.
Maailman ajatuspajojen tunnistamia tulevaisuuden avaintaitoja ovat analyyttinen päättelykyky ja ongelmanratkaisu, tiedon hankinta ja hallinta, kriittinen ajattelu ja informaation lukutaito. Esille nousevat arvioinneissa myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, elämänhallinta sekä oppimaan oppimisen taidot.
Samalla tutkimukset työelämästä näyttävät, että Suomessa on kysyntää erityisesti korkeaa koulutusta vaativalle työlle, jossa avainsanoja ovat osaamisen monipuolisuus, abstrakti ajattelu ja luovuus. Näitä tavoitteita edistetään nyt koulutuksen uudistuksissa kaikilla tasoilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen: uusi peruskoulu -ohjelma, ammatillisen koulutuksen reformi, kokeiluin uudistuva lukio, uudet varhaiskasvatussuunnitelmat, korkeakouluopetuksen digitalisoinnin tuki, osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet.
Näitä rohkeita uudistuksia koulutuksen sisältöihin tarvitaan, jotta saamme turvattua maailmanluokan koulutus- ja tutkimusjärjestelmän jatkossakin. Meillä ei ole varaa jämähtää paikalleen. Emme saa antaa hetkeksikään periksi sellaiselle ajattelutavalle, jossa keskinkertainen on riittävän hyvä: jokainen suomalainen lapsi ja nuori ansaitsee maailman parhaan koulutuksen.
Me kokoomuslaiset haluamme, että huomisen Suomi on avoin, suvaitsevainen ja eteenpäin katsova maa, jossa menestys rakennetaan korkean osaamisen perustalle ja jossa yhtäkään lasta tai nuorta ei jätetä syrjään.