Teija Tiusanen: Kela-korvausten leikkaus tuli voimaan käsittämättömän huonossa tilanteessa
Julkaistu Turun Sanomissa 12.1.2023
Vuoden alusta kaikista yleis- ja erikoislääkärien vastaanottokäynneistä tai etävastaanottokäynnistä saa samansuuruisen korvauksen, 8 euroa ja valtaosa yksityislääkärin määräämien tutkimusten ja hoidon kustannuksien Kela-korvauksista poistuu kokonaan. Kela-korvattavaa jatkossa on vain yksityisen sairaanhoidon tutkimus- ja hoitotoimenpiteissä, jotka koskevat mielenterveyden ja suun hoitoa.
Yksityisen sairaanhoidon korvauksien muutos vaikuttaa myös potilaan oikeuteen saada korvausta matkasta, jonka hän tekee yksityiseen sairaanhoitoon. Kela korvaa asiakkaan matkoja yksityiseen sairaanhoitoon vain, jos siellä annettu hoito on Kela-korvattavaa. Myös fysioterapiahoidon kustannuksista poistuu Kela-korvaus kokonaan.
Vaikka Kela-korvauksia on jatkuvasti vuosien saatossa leikattu, on niitä edelleen käytetty kaikissa tuloluokissa, myös pienituloisimpien keskuudessa (HALI ry.) Erityisen selkeästi yksityisten palveluiden käytössä näkyvät tietenkin ne lääketieteen erikoisalat, joihin julkisen terveydenhuollon kautta on vaikea päästä hoitoon. Silmälääkärin ja gynekologin palveluissa tuskin on näkyvissä lisäystä julkisessa terveydenhuollossa.
Eläkkeelle siirryttäessä työterveyspalveluiden käyttö loppuu, ja eläkeläiset siirtyvät käyttämään julkisia tai yksityisiä terveyspalveluita. Ahkeria yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausten käyttäjiä ovatkin työterveyden piiriin kuulumattomat iäkkäät. Yli 65-vuotiaista puolet on viimeisten vuosien aikana käyttänyt yksityisen terveydenhuollon palveluita.
Kela-korvauksen poistuminen voi olla este eläkeläiselle yksityisen terveydenhuollon palvelujen käytölle ja tämä tulee kuormittamaan nimenomaan julkista terveydenhuoltoa esimerkiksi pitkäaikaissairauksien seurannassa. Kuitenkin nimenomaan varhaisella riskitekijöiden tunnistamisella ja oikea-aikaisilla puuttumisella voidaan ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta, kaatumisia ja murtumia sekä toimintakyvyn heikkenemistä.
Ottaahan julkinen terveydenhuolto kopin näiden ikäihmisten lisääntyneestä julkisten palveluiden tarpeesta?
Kela-korvausten leikkaus on käsittämätön päätös tilanteessa, jossa hoitovelka on suuri ja sote-kustannuksia olisi voitava hillitä.
Eri asiantuntijoiden lausunnoissa ja kannanotoissa on oltu yksimielisesti sitä mieltä, että Kela-korvausjärjestelmää ei kannata tässä tilanteessa ajaa alas. Päinvastoin Kela-korvausten korottaminen olisi ollut tässä tilanteessa tärkeää. Hoitovelan purkuun ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseen tarvitaan yksityisen sektorin apu. Kela-korvatut lääkärikäynnit ovat yhteiskunnalle lisäksi edullisia, koska niissä potilas maksaa käynnistä valtaosan itse.
Kela-korvauksista säästyneillä varoilla on tarkoitus rahoittaa hoitajamitoituksen toteutumista. Hoitajamitoituksen toteutumisen esteenä on ja tulee olemaan hoitajapula ja edessä oleva hoitoalan eläkepommi. On epärealistista uskoa, että Kela-korvauksista säästetyillä varoilla voidaan toteuttaa hoitajamitoitus. Päinvastoin korvausten poistuminen tulee osaltaan lisäämään potilaita julkisen terveydenhuollon piiriin ja pahentaa edelleen hoitoon pääsyä.
TEIJA TIUSANEN
osastonhoitaja, TtM
aluevaltuutettu, Varha
(kok)