Sanna Pitkänen: Jonoista hoitoon
Hallitus perusti hyvinvointialueet, joille siirrettiin vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.
Tosiasia on, että hallinnon tasojen lisääminen ei itsessään lyhennä yhtäkään jonoa tai paranna palvelun
laatua. Uudistuksissa haettujen ”leveämpien hartioiden” sijaan olemme saaneet lisää hallintoa, rajoituksia
ja palveluiden ideologista keskittämistä julkiselle sektorille. Uudistuksen häviäjiä ovat jonoissa kärvistelevät
potilaat, veronmaksajat ja hoidon laatu.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä tulee keskittyä hallinnon karsimisen ohella järjestöjen ja
yritysten mukaan tuomiseen palvelutuotantoon. Esimerkiksi suomalaisten enemmistön kannattama
valinnanvapaus ja asiakkaiden tarpeiden mukaisten palveluiden kehittäminen on saatava takaisin sosiaali- ja
terveydenhuollon keskiöön. Valinnanvapautta lisäämällä meillä on mahdollisuuksia turvata lähipalvelut niitä
eniten tarvitseville.
Sote-uudistuksen jatkotyössä on kehityttävä hallinnon sijaan ihmiseen. Palvelut tulee tuottaa laadukkaasti ja
kustannustehokkaasti, jotta niitä riittää kaikille tarvitseville. Ihmisten mahdollisuus valita palveluntarjoaja
mm. palvelusetelijärjestelmän avulla kirittää hyvinvointialuetta järjestämään palvelut laadukkaasti ja
saavutettavasti. Palveluiden jatkuva parantaminen on ennen kaikkea palveluiden käyttäjien etu. Ei
ummisteta silmiä siltä valtavalta asiakastiedolta, joka tällä hetkellä on järjestöjen ja yritysten käsissä, vaan
otetaan käyttöön palvelualoite, jotta edellä mainitut saavat ehdottaa palvelujen tuottamista uudella tavalla.
Läpinäkyvyyttä on lisättävä koko sotesektorilla. Eri hyvinvointialueilla tehdyt ratkaisut on saatava
vertailukelpoisiksi, jotta saadaan helpotettua hyvien käytäntöjen leviämistä. Sama läpinäkyvyyden ja
vertailukelpoisuuden lisääminen on tehtävä myös hyvinvointialueiden sisällä eri palveluntuottajien välillä.
Keinot kilpailun lisäämiseksi sotesektorilla ovat testattuja ja olleet monin paikoin käytössä jo vanhastaan.
Niiden valtakunnallinen käyttöönotto jokaisella hyvinvointialueella on avain parempiin sotepalveluihin ja
kustannusten kasvun hillitsemiseen. Esimerkiksi pienempienkin järjestöjen ja yritysten mukaan tuloa
kilpailutuksiin voidaan edistää hankintoja pienempiin osiin pilkkomalla. Näin hyvinvointialue voi suurena
yhteisten verovarojen käyttäjänä kantaa vastuuta myös alueensa kokonaisvaltaisesta elinvoimasta.
Sanna Pitkänen
aluevaltuutettu
TYKS-sairaalalautakunnan jäsen
toimialapäällikkö, maatalousyrittäjä