Glad svenska dagen!
Ruotsalaisuuden päivää vietetään 6.11. Päivän tarkoituksena on juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä, Suomen toista kansalliskieltä, Suomessa. Äidinkielenään ruotsia puhuvia on Suomen väestöstä noin 5 %, joka tarkoittaa noin 300 000 henkilöä. Suurin osa ruotsia puhuvasta väestöstä sijoittuu rannikolle, Pohjanmaalta Turunmaan kautta Uudellemaalle. Meilläkin täällä Turun seudulla on siis vahva kaksikielisyyden kulttuuri.
Miksi meillä puhutaan ruotsia? Suomi oli satoja vuosia osa Ruotsia. Yhteiskuntarakenteemme ovat pitkälti tuon ajan peruja. Nämä rakenteet ovat vahvistaneet Suomen autonomiaa Venäjän vallan aikana ja olleet merkittävä tekijä Suomen itsenäistymisen mahdollistajana. Ruotsin kieli on yksi tärkeimmistä syistä myös siihen, että Suomi luetaan osaksi Pohjolaa. Tällä yhteistyöllä on hyvin tärkeä merkitys niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Suomi kuuluu länteen.
Aika ajoin ruotsin kielen asema toisena virallisena kielenä nousee kiivaisiinkin keskusteluihin. Osa kokee ruotsin kielen vanhana jäänteenä, jolla ei enää ole Suomelle kovin suurta merkitystä. Esimerkiksi Itä-Suomessa venäjän kieli on koettu ruotsia tärkeämmäksi opiskeltavaksi kieleksi. Vielä muutama vuosi sitten asia saattoi ollakin näin, mutta maailmantilanteen muututtua Venäjän hyökkäyssodan myötä suuntautuminen idän sijasta länteen, myös kielellisesti, näyttäytyykin entistä tärkeämpänä.
Itse olen kasvanut perheessä, jossa puhuttiin kahta kieltä – suomea ja huonoa suomea. Isäni äidinkieli on ruotsi, mutta jostain käsittämättömästä syystä sitä ei kuitenkaan kotona puhuttu. Oliko syy sitten se, ettei 70-luvulla ruotsin kielen puhuminen suomenkielisellä paikkakunnalla ollut kovin tavallista vai se, ettei äitini puhu ruotsia, mene ja tiedä. Aikuisiällä olen sitä monesti harmitellut, mutta onneksi olen kuitenkin saanut kiinnostuksen toista kotimaista kohtaan, kuulinhan sitä kuitenkin lapsuudessani paljon. Oman perheeni asettuessa asumaan Paraisille toivoin hartaasti, että lapseni voisivat kasvaa kaksikielisiksi. Niin ei ihan ole käynyt, mutta kuten minäkin, myös he ovat saaneet luontaisen kiinnostuksen ruotsin kieltä kohtaan. Näin kielen opiskelusta on tullut mielekästä ja rohkeus sen käyttämiseen on kasvanut, vaikkei se täydellisesti sujuisikaan.
Mielestäni Suomen kaksikielisyys on ainoastaan rikkaus. Kielitaidosta ei ole koskaan kenellekään haittaa, päinvastoin. Ruotsin kieli on vahva osa kansallista identiteettiämme, historiaamme ja kulttuuriamme. Pidetään tätä kaksikielisyyttä yllä ylpeästi ja iloisesti ja käytetään ruotsin kieltä rohkeasti! Glad svenska dagen!
Maria Sainio
Paraisten kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen