Ehdokaskynä: Ennaltaehkäisy edellä -hyvinvointialueen tulevaisuus on vaikuttavissa palveluissa
Hyvinvointialueiden tulevaisuus ei voi rakentua vanhentuneille toimintamalleille ja jatkuville lisärahoitusinstrumenteille. Meidän on katsottava eteenpäin ja tehtävä kestäviä sekä vaikuttavia ratkaisuja, jotka turvaavat palveluiden saatavuuden ja laadun niillä resursseilla, jotka meillä on käytettävissä.
Palveluiden mittaaminen erilaisten numeeristen tavoitteiden, kuten hoitotakuun, T3:n, pelastustoimen toimintavalmiusajan tai henkilöstömitoituksen kautta, antaa osviittaa palvelujärjestelmän tilasta, mutta ne eivät kerro mitään siitä, kuinka hyvin pystymme ennaltaehkäisemään palvelutarpeen syntymistä. On aika kääntää ajattelu toisinpäin: Kuinka voimme vähentää palveluntarvetta jo ennen kuin se syntyy?
Hyvinvointialueen rahoitus – väärät kannustimet
Nykyinen rahoitusmalli ei kannusta ennaltaehkäisyyn, vaan se perustuu palveluntarpeen kasvuun. Mitä enemmän kriteereihin perustuvaa palveluntarvetta luomme, sitä enemmän rahoitusta saamme. Tämä on kestämätön ja lyhytnäköinen tapa rakentaa hyvinvointialueiden tulevaisuutta.
Onnettomuuksien- ja työtapaturmien ehkäisy sekä häiriöttömät logistiset toimitusketjut ovat esimerkkejä tehokkuudesta, toiminnan hallinnasta ja sekä ennakoinnista. Esimerkiksi nuoren mielenterveyspalveluiden tarve on usein hetkellinen, mutta nykyisessä mallissa hän joutuu odottamaan viikkoja palvelutarpeen arviointiin ja kuukausia erikoissairaanhoitoon pääsyyn. Odottaminen pahentaa tilannetta, johtaa raskaampiin hoitomuotoihin ja estää nuoren osallistumisen koulunkäyntiin ja arkeen. Tämä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti kestävää. Pohdinkin, kuinka pitkään voimme sallia odottamisen jonottamisen ja korjaavien palveluiden kustannusten kasvua, ennen kuin panostamme ennaltaehkäisyyn. Kuinka monin kertaisesta summasta puhumme? Puhumme miljardi luokan summasta, jossa kolmen vaativan hoitopäivän hinnalla (arviolta á n.1900 € per päivä) palkkaisimme koko kuukaudeksi työntekijän esim. nuorten tueksi arkeen ettei se ajautuisi erikoissairaanhoidon piiriin – mikä on valintasi.
Palveluiden saatavuus digitaalisin ratkaisuin
Ratkaisuja on löydyttävä palveluiden saatavuuden parantamisesta. Teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen avulla, jotka ohjaavat palvelutarpeen tunnistamista ja tehokasta ohjausta vaikuttaville palvelupoluille, sekä tukevat palveluiden tehokkuuden arviointia.
Seinät ja infra eivät tuo palvelukyvykkyyttä – toimintamallit, joissa panostetaan palveluiden organisointiin, osaamiseen ja uusien ratkaisujen käyttöönottoon. Nyt on aika tehdä valinta: panostammeko betoniin vai palveluiden vaikuttavuuden kehittämiseen?
Tulevaisuuden hyvinvointialueen rakentaminen alkaa ennaltaehkäisystä ja vaikuttavuudesta – tehdään yhdessä kestäviä ratkaisuja!
Marko Hottinen
Kirjoittaja on Varsinais-Suomen Kokoomuksen aluevaaliehdokas Turusta