Ehdokaskynä: Talous kuntoon hyvällä työkykyjohtamisella

Elämme tilanteessa, jossa sotesektorilla on valtava pula osaavasta henkilöstöstä ja julkisen sektorin menot ovat nousseet kestämättömän suuriksi. Kevan laatiman, julkisen sektorin henkilöstön työkyvyttömyysriskiä mittaavan ennusteen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle olisi jäämässä lähivuosina arvioilta 6400 henkilöä. Tämä luku pitää sisällään täydet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet, määräaikaiset ja toistaiseksi voimassa olevat eläkkeet.

Varhan talouden tasapainottamista on tarkasteltu liian paljon pelkästään palveluiden karsimisen näkökulmasta. Säästökurissa on unohdettu tarkastella työnantajan inhimillistä ja samalla säästöjä tuovaa työkykyjohtamista.                                                      

Hyvällä työkykyjohtamisella on iso merkitys niin henkilöstön ja palveluiden saatavuuteen ja Varhan talouteen.  Kevan arvion mukaan työkyvyttömyydestä aiheutuneet kustannukset kunta- ja hyvinvointialueilla olivat noin 1,2 miljardia € vuonna 2023. Työkyvyttömyyden syyt ovat moninaisia ja yhteistä näille on se, että työkykyjohtamiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, vaikka työkaluja meillä on käytettävissä.

Puutteita sotealan työkykyjohtamisessa

Raskas hoitoalan vuorotyö ja työntekijöiden vähäinen määrä lisäävät sekä psyykkistä että fyysistä kuormittavuutta. Työelämä elää jatkuvassa murroksessa ja tämä lisää myös psyykkistä kuormaa. Lisäksi työ- ja perhe elämän yhteensovittaminen on entistä haasteellisempaa.

Valitettavaa on se, että työntekijä jää aivan liian usein yksin heikkenevän terveyden ja oman jaksamisen kanssa. Myös työpaikoilla tehtävät työkykyä ylläpitävät toimet ovat usein näennäisiä, eivätkä todellisuudessa auta työntekijää suoriutumaan työtehtävistään. Liian usein törmään työssäni tilanteisiin, joissa työkyvyn heikentyessä työnantaja toteaa, että muuta työtä ei ole tarjolla. Ratkaisuksi jäävät lisääntyvät sairauslomat, erilaiset eläkeratkaisut tai työsuhteen päättäminen. Osaavalla työkykyjohtamisella nämä ovat suurelta osin ratkaistavissa muilla keinoin.

Työkykyjohtamisen osaamista lisättävä

Hyvä työkykyjohtaminen paneutuu jo ennaltaehkäiseviin toimiin, ei pelkästään esille nousseiden tilanteiden tarkasteluun. Hyvää työkykyä voidaan tukea esim. riittävillä työaikajoustoilla, työntekotapojen tarkastelulla, vaihtelevilla työtehtävillä ja riittävillä hoitotyön apuvälineillä. Työkyvyn heikentyessä työaikajoustojen merkitys kasvaa, samoin työtehtävien keventämistä tulee tarkastella aikaisempaa laajemmin. Mikäli tämä ei ole mahdollista omassa työyksikössä, tulee tarkastella myös työnantajan muita työpisteitä ja tarvittaessa myös täysin uusia työtehtäviä organisaation sisällä

Työelämä on muuttunut ja vanhat työkykyä heikentävät johtamistavat tulee uudistaa. Esihenkilöt tarvitsevat osaamista ja aikaa oman työnsä tekemiseen. Ilman näitä, hyvä työkykyjohtaminen ei ole mahdollista. Työnantajan tulee tiedostaa, että heikentynyt työkyky voi vaatia erilaisia toimia eri työntekijöillä. Tarvitaan avointa keskustelua ja tahtotilaa, jotta myös työyhteisössä voidaan hyvin ja ymmärretään, että se mikä toimii itsellä ei ehkä ole oikea ratkaisu työkaverille.  Ennaltaehkäisevään työhön tulee panostaa ja muistaa osatyökykyisten jäljellä oleva työkyky, sen tukeminen ja työntekijöiden halun olla mukana työelämässä.

Palveluiden jatkuva karsiminen ja heikentäminen on lyhytnäköistä ja myös huonoa päätöksentekoa talouden näkökulmasta katsottuna. Keskittymällä oikeisiin asioihin, pystymme ylläpitämään hyvää ja laadukasta palveluverkostoa tulevaisuudessa.  Tähän tarvitaan myös päättäjiltä kokonaisvaltaista alan ymmärrystä. Tänään tehdyt vääränlaiset säästötoimet, heikentävät Varhan taloutta tulevaisuudessa.

Virve Aho

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen kokoomuksen aluevaaliehdokas Laitilasta.