Ehdokaskynä: Lasten ja nuorten osallisuus -investointi tulevaisuuteen

Usein kuulee sanottavan, että ”lapsissa on tulevaisuus”. Pitää paikkansa, mutta muistammeko samalla, että tämän päivän päätöksillä tehdään tulevaisuutta. Lastensuojelun Keskusliiton tuoreen kyselyraportin mukaan (2024), lapset ja nuoret näkevät tilanteensa aikaisempaa pessimistisemmin. Kyselyn perusteella enää 55 % lapsista ja nuorista pitää tilannettaan hyvänä, kun vuonna 2017 sitä piti hyvänä 71 %, ja vuonna 2021 68 %. Tämä kehityksen suunta on erittäin huolestuttavaa.

Hyvinvointialueella päätetään paljon asioista, jotka koskettavat lasten ja nuorten elämää, mutta päätöksenteossa heitä ei riittävästi kuulla. Lapsilla ja nuorilla on oikeus osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon, ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Oikeus on kirjattu useisiin lakeihimme perustuen YK:n lasten oikeuksien sopimukseen ja Suomen Perustuslaissa säädetään nimenomaan lasten oikeudesta vaikuttaa tasa-arvoisesti yhteiskunnassa itseään koskeviin asioihin. Viitaten kyselyraportin tuloksiin sekä lasten ja nuorten lisääntyneeseen pahoinvointiin, on syytä vahvistaa luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Turvaamalla lasten ja nuorten oikeus osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon, lisätään tunnetta osallisuudesta ja merkityksellisyydestä yhteiskunnan jäsenenä. Miten sinä ajattelet hyvinvointialueemme muuttuvan, jos lasten ja nuorten annettaisiin enemmän vaikuttaa?

Huolestuttavaa LSK kyselyraportissa (2024) on, että moni lapsi tai nuori ei tiedä, mihin ottaa yhteyttä, jos heidän oikeuksiaan on loukattu? Tähän voimme vastata lisäämällä riittävästi turvallisia lähiaikuisia varhaiskasvatukseen, kouluihin ja harrastustoimintaan. Monien järjestöjen vapaaehtoistoiminta on tässä tärkeässä roolissa, mutta tarvitaan enemmän yhteistyötä järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen kanssa.

Toivon kansallisen lapsistrategian ohjaavan hyvinvointialuettamme lapsilähtöisempään päätöksentekoon, lapsivaikutusten arviointiin ja lapsibudjetointiin sekä lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen. On tärkeää huomioida lasten ja nuorten tarpeet yksilöinä, ei vain osana perheitä. Siksi lapsia ja nuoria koskevassa keskustelussa heitä ei tulisi niputtaa aina lapsiperhe- käsitteen alle, sillä tämä ei huomioi lasta eikä nuorta omana yksilönään ja saattaa vähentää heidän erityistarpeidensa tunnistamista. Lapsilähtöisyys ei ole sama asia kuin perhelähtöisyys. Lapsilähtöinen tarkoittaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet ja erityisesti heidän oikeutensa ovat keskiössä. Hyvinvointi alkaa lapsista!

Satu Haapalainen

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen Kokoomuksen aluevaaliehdokas Naantalista.