Ehdokaskynä: Kohtaaminen ei maksa mitään
Mielenterveysongelmista johtuvat sairaspoissaolot jatkavat kasvuaan, erityisesti nuorten, alle 35-vuotiaiden aikuisten keskuudessa. Myös mielenterveysdiagnoosit ja mielialalääkitysten määrä ovat lisääntyneet. Tämä kehitys on korostunut erityisesti koronapandemian aikana ja sen jälkeen, ja osaltaan se selittää kasvaneita hoitojonoja niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin.
Tutkimukset osoittavat, että mitä varhaisemmassa vaiheessa ihminen saa apua mielenterveysongelmiin, sitä parempi on toipumisennuste. Lievissä ja varhaisessa vaiheessa havaituissa mielenterveysongelmissa pelkkä keskusteluapu voi usein riittää. Kuitenkin, jos oireet pitkittyvät ja hoitojonot venyvät, ongelmat ehtivät syventyä niin, ettei pelkkä keskusteluapu enää riitä. Tällöin tarvitaan usein lääkehoitoa ja pitkäaikaista terapiaa.
1.5.2025 astuu voimaan lasten ja nuorten terapiatakuu. Terapiatakuun myötä lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Tämä on tärkeä päätös ja merkittävä askel mielenterveysongelmien hoidossa. Tutkimusten mukaan varhainen puuttuminen ja hoidon saavutettavuus parantavat huomattavasti mielenterveysongelmien toipumisennustetta. Jos mielenterveysongelmiin reagoitaisiin varhaisessa vaiheessa ja tarjolla olisi aidosti matalan kynnyksen palveluita – kuten psykologin etävastaanottoja tai mielenterveyden chattipalveluita – voitaisiin säästää merkittävästi kustannuksissa. Kun oireet pitkittyvät, myös hoidon tarve kasvaa ja pitkittyy. Pahimmillaan mielenterveysongelmat johtavat pitkäaikaiseen työkyvyn heikkenemiseen, mikä lisää paitsi hoitokustannuksia ja hoitojonoja, myös yhteiskunnalle ja työnantajille koituvia taloudellisia menetyksiä.
Mielenterveys ei kuitenkaan ole vain kustannuskysymys – se on yksi ihmisyyden perusasioista. Keskeistä on tunne siitä, että ihminen tulee kohdatuksi ja ymmärretyksi. Liian usein mielenterveysongelmien taustalla on kokemus arvottomuudesta tai siitä, että on tullut väärinymmärretyksi tai sivuutetuksi jossakin elämänsä osa-alueessa – työssä, perheessä tai ihmissuhteissa. Ihmisten kohtaaminen on mielenterveysalan ammattilaisten ydinosaamista, ja se on myös yksi hoidon kulmakivistä. Ilman todellista kohtaamista ei tapahdu paranemista. Kohtaamattomuus sen sijaan syventää ongelmia ja lisää mielenterveyspalveluiden tarvetta.
Ihmisen kohtaaminen ei maksa mitään. Me luottamushenkilöt harjoittelemme tätä luottamustehtävissämme jatkuvasti – kuuntelemista, ymmärtämistä ja dialogia. Kun etsimme säästöjä hyvinvointialueen palveluista, voimme samalla pohtia, miten kohtaamme toisemme. Kohtaamattomuus, tahaton tai tahallinen väärinymmärrys ja se, ettemme todella kuuntele toisiamme, lisäävät mielenterveysongelmia ja sitä kautta myös palvelutarvetta ja kustannuksia.
Mielenterveys alkaa meistä jokaisesta. Luottamushenkilöinä voimme näyttää esimerkkiä siitä, miten kohtaamme toisemme – niin oman kuin muidenkin puolueiden edustajat, Varhan ja kuntien asiantuntijat, asiakkaat, viranhaltijat ja äänestäjämme. Kohdataan, kun tavataan!
Laura Kontu
Kirjoittaja on Varsinais-Suomen Kokoomuksen aluevaaliehdokas Uudestakaupungista.