Jussi Mertsola: Lapsiperheköyhyyteen pitää saada muutos
Vuonna 2024 Suomessa eli pienituloisissa kotitalouksissa 137 400 lasta, 14 300 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lasten pienituloisuusaste nousi 12,2 prosentista 13,8 prosenttiin. Myös pienituloisuus syveni. THL:n juuri julkaiseman laskelman mukaan sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät pienituloisissa perheissä elävien lasten määrää 22 000:lla.
Tilastokeskuksen käyttämä pienituloisuusraja oli vuonna 2024 noin 3 200 euroa kuukaudessa kotitaloudelle, jossa oli kaksi aikuista ja kaksi alle 14-vuotiasta lasta. Yhden aikuisen kotitalouksissa asuvista lapsista 28,1 prosenttia eli pienituloisessa taloudessa. Kahden aikuisen lapsiperheissä vastaava osuus oli 9,3 prosenttia. Lukumääräisesti pienituloisia lapsia asui silti enemmän kahden aikuisen perheissä.
Pelastakaa Lasten Lapsen ääni 2025 -kyselyssä lähes joka viides (19 %) perheensä toimeentulon heikoksi arvioineista lapsista kertoi, ettei kotona ollut säännöllisesti riittävästi ruokaa. Perheiden taloudellinen niukkuus ja huoli toimeentulosta kuuluu ja näkyy myös MLL:n palveluissa ja toiminnoissa sekä kyselyissä. MLL:n Perhepulssi-kyselyn (12/2025) mukaan menojen kattaminen tuloilla on hankalaa tai se ei onnistu 27 % kaikista vastaajista, yhden aikuisen lapsiperheissä 47 %.
Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton marraskuussa 2026 julkaisemassa kyselyssä ammattilaiset ja järjestötoimijat kuvasivat, kuinka vähävaraiset perheet joutuvat punnitsemaan, riittävätkö rahat ruokaan, asumiseen ja lääkkeisiin. Lapsen tarvitsemaan hoitoon hakeutuminen ei saa jäädä kiinni perheen rahatilanteesta.
Lapsiperheiden pienituloisuuden kasvu on merkittävää, ja siihen on puututtava. Tätä edellyttää myös Eurooppalainen lapsitakuu, ja EU seuraa kiinteästi lapsiperheköyhyyden kehitystä Suomessa. Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen on aktiivisesti kiinnittänyt huomiota lapsiperheköyhyyteen ja myös lasten terveydenhuollon maksuihin. Kokoomuslaisena ja lastenlääkärinä pidän tärkeänä, että Suomen talous, elinvoima ja nuorten usko tulevaisuuteen saadaan kuntoon. Vanhemmilla pitää olla mahdollisuus työllistyä ja siten parantaa perheen toimeentuloa. Aina se ei ole mahdollista. Juuri nyt työttömyys on Suomessa vaikea ongelma. Meidän on huolehdittava siitä, että lapsi saa tarvitsemansa hoidon perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Julkisen sairaanhoidon asiakasmaksut ovat yksi asia, jonka voisimme korjata lapsiperheitä tukevalla päätöksellä.
Lapsen sairastuessa perheen menoihin voi tulla julkisen sairaanhoidon asiakasmaksuja. Alle 18-vuotiaan avosairaanhoito ja suun terveydenhuolto ovat perusterveydenhuollossa pääsääntöisesti maksuttomia. Sairaalahoidossa käytännöt vaihtelevat. Helsingissä alle 18-vuotiailta ei peritä sairaalan poliklinikkamaksua. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hinnastossa poliklinikkakäynnin maksu on 71,30 euroa. Alaikäisen lyhytaikaisesta sairaalahoidosta voidaan periä maksu enintään seitsemältä hoitopäivältä kalenterivuodessa. VARHA:n lyhytaikaisen vuodeosastohoidon hinnalla kolme maksullista hoitopäivää merkitsee 214,50 euron laskua.
Ehdotan, että julkinen sairaanhoito säädetään maksuttomaksi kaikille alle 18-vuotiaille koko Suomessa. Maksuvapaus kattaisi sairauden tutkimisen ja hoidon asiakasmaksut, mukaan lukien erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnit, päivystyksen, päiväkirurgian ja osastohoidon ensimmäisestä hoitopäivästä lähtien. Maksuvapaus määräytyisi iän perusteella automaattisesti ilman hakemusta tai tuloselvitystä. Reseptilääkkeiden ja hoitomatkojen omavastuut kuuluvat eri järjestelmiin.
Eurooppalainen lapsitakuu suosittaa, että jäsenmaat turvaavat avun tarpeessa oleville lapsille tosiasiallisen ja maksuttoman pääsyn terveydenhuoltoon. Kaikkia alaikäisiä koskeva maksuvapaus edistäisi tätä tavoitetta sairaanhoidon asiakasmaksujen osalta. Perheillä olisi sama oikeus riippumatta siitä, millä hyvinvointialueella lapsi asuu tai missä häntä hoidetaan.
Uudistus pitää valmistella valtakunnallisesti ja sen kustannukset laskea avoimesti. Hyvinvointialueiden laskutustiedoista on selvitettävä, paljonko lasten ja nuorten hoidosta kertyy maksutuloja ja kuinka paljon laskutuskuluja poistuisi. Nettovaikutus on otettava huomioon hyvinvointialueiden rahoituksessa. Uudistuksen jälkeen on seurattava, miten maksujen poistaminen vaikuttaa perheiden menoihin ja hoitoon hakeutumiseen. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen edellyttää päätöksiä työllisyydestä, sosiaaliturvasta ja asumisen kustannuksista. Lasten sairaanhoitomaksujen poistaminen on konkreettinen päätös, jonka voimme tehdä osana tätä työtä. Maksut eivät saa estää perhettä hakeutumasta varhaiseen hoitoon.
Jussi Mertsola
Varhan aluevaltuutettu ja sotepalvelulautakunnan varapj.
