Kokoomus ei hyväksy kunnallisveron kiristämistä
Monissa kunnissa puhutaan avoimesti kunnallisveron korotuksista. Kokoomus ei hyväksy näitä veronkiristysaikeita. Ahkerien työssäkäyvien ja eläkkeensä ansainneiden suomalaisten kukkarolle ei pidä käydä sen takia, että kunnat eivät saa talouttaan kuntoon.
Kuntatalous on todella huonossa tilanteessa, ja sitä pitää tervehdyttää. Koronakriisissä voidaan tilapäisesti ottaa velkaa – mutta kuntatalouden haasteet ovat edessä myös kriisin jälkeen. Koronaa ei saa käyttää tekosyynä. Oikea tapa tasapainotukseen on menosopeutus, ei veronkorotukset. Myös tiettyjä maksuja voidaan maltillisesti nostaa, koska on kohtuullista, että käyttäjä maksaa saamastaan palvelusta.
Kuntien taloustilanne vaihtelee, mutta sopeutustarve ei missään ole kymmeniä prosentteja budjetista. Lähes joka kunnasta löytyy sopeutettavaa ilman, että elintärkeät peruspalvelut vaarantuvat. Esimerkiksi hoitoketjujen parantamisella perus- ja erikoissairaanhoidon välillä löytyisi merkittävät hyödyt. Tekemisen tapojen uudistamisessa pitää olla ennakkoluuloton.
Monet varsinaissuomalaiset kunnat häviävät jo nyt verokilpailun pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Turun kunnallisvero on 19,50 prosenttia, kun Helsingissä ja Espoossa se on vain 18 prosenttia. Puolentoista prosentin ero on merkittävä. Keskituloiselle pariskunnalle se tarkoittaa yli tuhatta euroa vähemmän tilille vuodessa, hyvätuloisille enemmän ja pienituloisellakin satoja euroja. Vantaallakin kunnallisvero on matalampi, 19 prosenttia. Vaikkapa vastavalmistuneille korkeakoulutetuille valinta Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä on aito. Verotaso varmasti merkitsee päätöstä tehdessä – varsinkin jos ero vielä kasvaisi. Monessa muussa Varsinais-Suomen kunnassa veroaste on vielä korkeampi.
Työn raskas verottaminen on ylipäätään haitallista. Se vähentää työnteon kannustimia, ja työtä Suomi tarvitsee. Suomi on erittäin kireän verotuksen maa jo nyt. Suomen kokonaisveroaste on tänä vuonna arviolta 42,9 prosenttia, eli suomalainen tekee lähes juhannukseen asti töitä taksvärkkinä kunnille ja valtiolle. Vasta sen jälkeen rahat saa itse pitää. Tilannetta ei pitäisi ainakaan pahentaa enää.
Työn verottamisen haitallinen kokonaisvaikutus ei ole mielipide, satu tai salajuoni, vaan taloustieteelliseen empiiriseen tutkimukseen ja koeteltuun teoriaan perustuva tosiasia. Verotuksen painopistettä pitää siirtää pois työstä saastuttamiseen, kuluttamiseen ja haittojen aiheuttamiseen.
Tärkeää on myös saada veropohja kasvamaan – eli mahdollisimman moni töihin ja yritykset menestymään. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla kussakin kunnassa voidaan tukea varsinaissuomalaisten yritysten pärjäämistä.
Verotaakan lisääminen olisi lyhytnäköistä. Niin paljon tuloja ei koskaan saada kerättyä, ettei kaikkea saataisi käytettyä. Ainoa kestävä tapa on kulumaltti ja oleellisiin palveluihin keskittyminen. Hyvät päiväkodit, koulut, terveydenhuolto ja vanhuspalvelut pitää ilman muuta turvata, mutta palvelujen paras tae on tolkullinen taloudenpito.
Laitetaan talous kuntoon kestävällä tavalla eli sovitetaan menot nykyisiin tuloihin. Sanotaan kyllä toiminnan uudistamiselle, kyllä työllisyyden parantamiselle, kyllä yritysten menestymiselle – ja ei veronkiristyksille!
Ville Valkonen, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Kokoomus
Olli Manni, ryhmäpuheenjohtaja, Turku
Elina Suonio-Peltosalo, hallituksen varapuheenjohtaja, Salo
Matti Alander, hallituksen puheenjohtaja, Kaarina
Elisa Vuorinen, hallituksen puheenjohtaja, Raisio
Jan Lindström, hallituksen puheenjohtaja, Naantali
Tiina Perho, hallituksen varapuheenjohtaja, Loimaa
Raimo Löfstedt, hallituksen varapuheenjohtaja, Uusikaupunki
Markku Orell, ryhmäpuheenjohtaja, Parainen
Jukka Hongisto, hallituksen puheenjohtaja, Paimio
Pia Maavirta, hallituksen varapuheenjohtaja, Somero
Susanna Lehtojärvi, hallituksen puheenjohtaja, Masku
Pauliina Haijanen, hallituksen varapuheenjohtaja, Laitila
Sanna Pitkänen, hallituksen puheenjohtaja, Pöytyä
Juha Vanhanen, hallituksen varapuheenjohtaja, Mynämäki
Pasi Björk, hallituksen varapuheenjohtaja, Marttila
Pauli Kurkilahti, hallituksen varapuheenjohtaja, Taivassalo
Päivi Kössi, hallituksen puheenjohtaja, Oripää
Antti Ääritalo, hallituksen puheenjohtaja, Kustavi