Talouden tervehdyttäminen on välttämätöntä

Julkaistu Turun Sanomissa 13.10

Suomi on loistava maa – mutta taloutemme on kuralla. Olemme pudonneet muiden Pohjoismaiden kelkasta.

Bruttokansantuote per asukas kuvaa karkeasti vaurautta. Vielä vuonna 2007 Suomi oli suurin piirtein samalla tasolla kuin Ruotsi. Nyt länsinaapuri on repinyt noin 10 prosentin kaulan. Nyt Suomi on lisäksi taantumassa, josta nouseminen on vaikeampaa jäykkien rakenteiden vuoksi. Tälle vuodelle on luvassa nollakasvua ja ensi vuodelle kitulias noin prosentti.

Elintasoa ja suurta julkista sektoria on ylläpidetty vipillä. Julkinen velka yli tuplattiin vuosien 2008–2015 välillä. 2015–2019 päästiin melkein tasapainoon, mutta 2019 jälkeen velkatahti kiihtyi ennätykseen. Valtiolla on ensi vuoden lopussa velkaa jo hurjat 163 miljardia.

Valtiontalous ei ole ollut tasapainossa – saati ylijäämäinen – kertaakaan sitten vuoden 2008. Edelleen velkaa otetaan vuosittain jopa kymmenen miljardin tahdilla, vaikka hallitus vahvistaakin julkista taloutta valtiovarainministeriön suosittelemat kuusi miljardia. Saattaa olla, että hallitus joutuu harkitsemaan uusia päätöksiä, jos talous ei lähde oikenemaan.

Suomessa ei myöskään tehdä tarpeeksi töitä. Vaikka monet yksittäiset ahkerat suomalaiset huhkivat hurjasti hommia – uupumiseen asti – työssäkäyviä on liian vähän. Vain noin 47 prosenttia suomalaisista on töissä, vaikka työllisyysaste on erittäin korkealla (74,1 prosenttia 8/2023). Suomalaisista töissä on noin 2 626 000 ja loput 2 950 000 eivät ole töissä. Vaikka joka ainoa työtön olisi töissä, vain nippa nappa joka toinen suomalainen olisi töissä.

Tämä haastaa koko yhteiskuntaa. Jokainen työikäinen ja työkykyinen tarvitaan töihin. Lisäksi tarvitsemme työntekijöitä ulkomailta.

Suomella on edessä pitkä tie, jossa taloudenpitoon palautetaan realismi, menomaltti sekä työn arvostus ja samalla uudistetaan rakenteet tälle vuosituhannelle.

Suomi on vaarassa luisua maaksi, jolla on takana loistava menneisyys. Talouden saaminen uudelle polulle on välttämättömyys, jos tahdomme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan ja lakata kasaamasta nuorille hurjaa velkavuorta.

Julkisia menoja täytyy vähentää. Taloutta täytyy uudistaa siten, että yritykset pärjäävät maailman kovassa kilpailussa ja työnteko on aina joutenoloa kannattavampaa. Näihin tähtäävät hallituksen työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset. Mitkään leikkaukset tai veronkiristykset eivät riitä, mikäli talouskasvuun ei saada vauhtia ja Suomeen lisää työtä. Siksi nykyhallitus siirtyy menojen kasvattamisesta niiden pienentämiseen ja aikansa eläneiden rakenteiden suojelusta niiden uudistamiseen. Oikeistohallitus muuttaa Suomen talouspolitiikan suuntaa.

Oppositiolta kuulee äänekkään vastustuksen, mutta harvemmin ratkaisuehdotuksia. Sdp:llä ja keskustalla oli koko viime kausi aikaa aloittaa talouden tervehdyttäminen, mutta tuloksena oli vain lisää velkaa, jota otettiin paljon muuhunkin kuin kriisien hoitoon.

Vasemmiston parjaamia ”rikkaita” ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, jotta valtiontalous saataisiin sillä kuntoon. Lisäksi laajan työtekevän keskiluokan ja yrittäjien verottaminen taas iskee työnteon kannustimiin ja talouskasvuun. Veronkiristyksillä mikään maa ei ole vaurastunut.

Keski- ja hyvätuloiset maksavat jo nyt suurimman osan veroista. Parhaiten tienaava 3 prosenttia suomalaisista maksoi jopa 25 prosenttia kaikista veroista. Parhaiten tienaava 17,5 prosenttia maksoi lähes 60 prosenttia kaikista veroista.

Hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitus lepää aika suurelta heidän harteillaan. Jos tämä joukko vähentää työntekoa tai yrittämistä liian kireän verotuksen vuoksi, vähenevät verotulot, vaikka prosentteja kiristettäisiin. Ahkeruutta pitää Suomessa arvostaa.

Mukavia päätöksiä tekemään ei tarvita ketään. Ne hoituvat itsestään. Poliitikoille mikään ei ole helpompaa kuin menojen lisääminen. Pienentäminen on paljon vaikeampaa.

Viime vuosina velkaa on otettu ilman huolta huomisesta. Nyt on siirryttävä mukavista vastuullisiin päätöksiin. Suomella on edessä pitkä tie, jossa taloudenpitoon palautetaan realismi, menomaltti sekä työn arvostus ja samalla uudistetaan rakenteet tälle vuosituhannelle.

Vain hyvin hoidettu talous mahdollistaa kaikista huolen pitämisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan. Terve talous on hyvinvoinnin perusta.

Ville Valkonen

kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan jäsen, verojaoston puheenjohtaja

Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja