Miksi hallitus uudistaa työmarkkinoita lainsäädännöllä?
Julkaistu Turun Sanomissa 22.3.2024
Hyvinvointi syntyy työstä. Työ on välttämätöntä vauraalle yhteiskunnalle. Jokaisella pitää olla mahdollisuus päästä töihin.
Suomen korkea työttömyys on eräs oire taloutemme surkeasta tilanteesta. Toinen keskeinen oire on raju valtion velkaantuminen, joka vaarantaa jo hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa. Joka kahdeksas valtion käyttämä euro on velkarahaa. Työllisyysasteemme on Pohjoismaiden alhaisin ja julkinen velka tuplasti korkeampi kuin Ruotsilla ja Tanskalla. Suunnan on muututtava, jos tahdomme pysyä yhteiskuntamalliltamme Pohjoismaana.
Työmarkkinat ovat eräs talouden keskeisimpiä rakenteita. Niiden pelisäännöt vaikuttavat siihen, miten yritykset pystyvät palkkaamaan, miten ihmisten kannattaa ottaa vastaan töitä, miten pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa investoinneista ja niin edelleen.
Suomen työmarkkinoiden vanhentuneet rakenteet ovat kipeästi uudistamisen tarpeessa. Esimerkiksi työehtosopimuslaki on vuodelta 1946 ja laki työriitojen sovittelusta vuodelta 1962. Kumpaakaan näistä ei ole merkittävällä tavalla uudistettu koskaan. Lait on tehty aikana, jolloin Suomella oli oma valuutta, väestö nuorta, talous kasvoi ja idänkauppa veti. Talouden rakenteet olivat tyystin toisenlaiset kuin nykyään. 2020-luvulla yrityksemme ovat kovassa kansainvälisessä kilpailussa, elinkeinorakenne on pirstoutunut, meillä on yhteisvaluutta euro, syntyvyys on laskenut jo vuosikymmeniä ja väestö ikääntynyt.
Työmarkkinaosapuolet ovat useita kertoja yrittäneet neuvotella työmarkkinoiden uudistamisesta. Neuvottelut ovat kuitenkin päättyneet kerta toisensa jälkeen tuloksettomina, viimeksi Marinin hallituskaudella. Suomella ei ole enää varaa loputtomiin keskusteluihin, jotka eivät johda mihinkään – vuodesta toiseen jatkuvaan vanhojen valtarakenteiden näytelmään.
Tuloksia on tultava. Perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu Suomen kansalle, jota edustaa vapailla vaaleilla valittu eduskunta. Suomea kehittäessään hallitus ja eduskunta ehdottomasti kuulevat monia järjestöjä ja kansalaisyhteiskuntaa. Lopulta vastuu on kuitenkin eduskunnalla. Millään järjestöllä ei voi olla pysäytysoikeutta lainsäädännössä. Vaikkapa ilmastopolitiikasta ei voi päättää energiantuottajien etujärjestö eikä rahapelisääntelystä Veikkaus.
Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat jatkossakin työehtosopimukset. Hallitus ei rajoita työntekijöiden oikeutta lakkoilla omien työehtojen puolesta. Lakkorajoitukset koskevat poliittisia eli maan hallitukseen kohdistuvia lakkoja sekä suhteettomia tukilakkoja.
Ay-liike on vastustanut uudistuksia raivokkaasti, nimenomaan poliittisilla lakoilla. ”Ei käy” on kuitenkin kelvoton ratkaisuehdotus. Neuvottelut tapahtuvat aina hallituksen asettamissa raameissa. Nykyinen hallitus on toistuvasti pyytänyt työmarkkinajärjestöjä esimerkiksi neuvottelemaan kilpailukykyä edistävästä palkanmuodostuksen vientimallista, mutta SAK on kieltäytynyt neuvottelemasta. Ovi neuvotteluille tässä asiassa on koko ajan auki.
Järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään kaikessa valmistelussa. Niin työnantajien kuin työntekijöiden osaaminen on käytössä. Hallituksen pohjaesitykset ovat pohjoismaisella vertailulla hyvin maltillisia. Muutokset, joita nyt tehdään, eivät ole kohtuuttomia kenellekään. Niillä ei puututa välittömästi kenenkään työehtoihin tai palkkaan – muutosten tarkoitus on lisätä joustavuutta ja dynamiikkaa taloudessa, pitkällä aikavälillä.
Hallitus ei tee näitä uudistuksia ketään vastaan, vaan Suomen taloutta korjatakseen. Jokaisen palkansaajankin etu on, että Suomessa on töitä tarjolla ja työn tekeminen on kannattavaa. Vain talouskasvu mahdollistaa palkkojen nostamisen.
Hallituksen työmarkkinauudistukset perustuvat taloustieteilijöiden suosituksiin ja niillä parannetaan suomalaisen työn kilpailukykyä, lisätään työmarkkinoiden joustavuutta, madalletaan työllistämisen riskiä ja lisätään Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä.
Yksikään yrittäjä ei haaveile ihmisten irtisanomisesta tai siitä, että voisi luoda mahdollisimman huonon työpaikan työntekijöille – päin vastoin: yrittäjät pyrkivät kasvattamaan yritystään, palkkaamaan ja pitämään hyvää huolta arvokkaista työntekijöistään. Nykyisen työvoimapulan aikana jokainen osaaja on elintärkeä.
Terve talous on meidän kaikkien hyvinvoinnin perusta. Suomen pelastaminen vaatii nyt rohkeutta uudistua. Hallitus vie uudistukset aikataulussa eteenpäin. Lopulliset lakipäätökset tekee vaaleilla valittu eduskunta. Tekemättä ei voi enää jättää.
Ville Valkonen (kok)
Kansanedustaja, KTM
Valtiovarainvaliokunnan jäsen, verojaoston puheenjohtaja