Sovittelu on otettava käyttöön kaikissa Suomen kouluissa

Julkaistu Turun Sanomissa 5.4.2024

Lasten ja nuorten pahoinvointi on saanut Suomessa muotoja, joita emme ikinä olisi voineet kuvitella näkevämme. Vantaan kouluampumisen taustojen tutkinta on vielä kesken, mutta julmempaa ja pysäyttävämpää tapaa kohdata lasten ja nuorten pahoinvointi ja väkivalta ei ole. Olemme yhteiskuntana monella tapaa epäonnistuneet.

Vasta viime aikoina koulukiusaamista on alettu kutsua väkivallaksi. Niin henkinen kuin fyysinenkin kouluväkivalta täyttää monen eri rikoksen tunnusmerkistön lähtien työrauhan rikkomisesta väkivaltaan ja kunnianloukkauksiin sekä rikoskumppanuuteen. Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä.

Kouluväkivaltaa ei voi ohittaa, siihen puuttuminen on virkavelvollisuus ja tämä velvollisuus löytyy useasta kohtaa suomalaista lainsäädäntöä.

On hälyttävää, että tutkimusten mukaan vain joka toinen kouluväkivaltatapaus loppuu tai vähenee kertomisen jälkeen. Paljon jää varmasti kertomatta häpeän kangistamana. Lapset pelkäävät kertomisen seurauksia. Tilanne voi pahentua siellä, minne aikuisten silmät eivät näe.

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa pitää keskittyä entistä enemmän tunnetaitoihin, rakentavaan vuorovaikutukseen ja sovittelevaan kulttuuriin. Kriisit puretaan nopeimmin ja helpoimmin varhaisessa vaiheessa ennen kuin konflikti nousee kaikkien muidenkin nähtäväksi. Tähän on olemassa hieno konsepti, josta olemme kuulleet paljon hyvää.

Lapset pelkäävät kertomisen seurauksia. Tilanne voi pahentua siellä, minne aikuisten silmät eivät näe.

Eri puolilla Suomea on käytössä VERSO-ohjelma, jossa sovittelun keinoin koululaiset itse etsivät ratkaisuja kiistatilanteisiin. Sovittelulla on saatu aikaan oppimisen kokemuksia, ilmapiirin muutoksia ja kiistatilanteiden selvää vähentymistä.

Viime kädessä vastuun kantaa tietysti aikuinen, mutta sovitteleva kulttuuri ja yhdessä sovitut tavat toimia ennaltaehkäisevät riitoja ja kärjistymistä.

Lapsen tai nuoren kehittymisen kannalta on oleellista, että hän kokisi olevansa turvassa. Turvallinen ympäristö on edellytys oppimiselle. Ilman pelkoa lapselle rakentuu tulevaisuuden tunneilmasto, jossa hän uskaltaa oppia ja kysyä, ja ulottaa parhaimpaansa, kohti unelmiaan.

Turvallisen lapsuuden ja nuoruuden eteen tulisi tehdä kaikki mahdollinen, jotta jokaisella olisi mahdollista kasvaa täyteen mittaansa. Kouluväkivaltaan on järjestelmällisesti puututtava ja koko Suomessa on tehtävä tinkimättömästi ennaltaehkäisevää työtä, jotta hyväksi havaitut sovittelumallit olisivat käytössä joka ikisessä Suomen koulussa.

Pauli Aalto-Setälä

kansanedustaja (kok)

Hanna Kosonen

kansanedustaja (kesk)