Armi Nurmi: Nuorisorangaistus täyteen käyttöön nuorten rikoskierteen katkaisemiseksi
Julkaistu Turun Sanomissa 24.9.2024
Nuoriso- ja jengirikollisuus on kasvava ongelma. Poliisin tietoon tullut nuorten väkivaltarikollisuus on viime vuosina lisääntynyt rajusti, ja katujengi-ilmiö on Suomessakin valitettavaa arkipäivää.
Lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia, jotta nuorisorangaistus saadaan selkeäksi osaksi alaikäisten nuorten seuraamusjärjestelmää. On löydettävä keinoja lisätä nuorisorangaistuksen käyttöä ainakin rikoksissa, joista nykyään tuomitaan 1–2 vuotta ehdollista vankeutta. Nuorisorangaistusta olisi voitava käyttää nykyistä useammin myös nuoren ensimmäisenä seuraamuksena.
Nuorisorangaistus on erityinen seuraamuslaji 15–17-vuotiaana rikoksiin syyllistyneille nuorille. Se on vähintään neljän kuukauden ja enintään yhden vuoden pituinen rangaistus, joka sisältää valvontaa, tukea ja sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia.
Nuorisorangaistus otettiin käyttöön maanlaajuisesti vuonna 2005. Nuorisorangaistus toimii tutkimusten mukaan hyvin, mutta sitä käytetään varsin vähän. Viime vuosina nuorisorangaistukseen on tuomittu 5–10 nuorta vuodessa.
On tärkeää päästä puuttumaan etenkin alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ja vaikuttavin keinoin. Yhden ratkaisun tuo nuorisorangaistuksen kehittäminen ja tehokkaampi käyttö.
Rikoslain mukaan alaikäisenä tehdystä rikoksesta voidaan tuomita nuorisorangaistus, jos sakko on riittämätön rangaistus eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista.
Nuorisorangaistuksen tuomitseminen edellyttää seuraamusselvityksen tekemistä nuoren elämäntilanteesta. Olisi nuoren etu, että syyttäjä pyytäisi useammin Rikosseuraamuslaitokselta seuraamusselvityksiä nuoren soveltumisesta nuorisorangaistukseen. Rangaistusta ei käytetä, vaikka nykyistä useammille alaikäisille rikoksentekijöille kyseinen rangaistusmuoto voisi soveltua.
Jotta uusimisrikollisuuteen voitaisiin nuorisorangaistuksen avulla vaikuttaa, onkin tarkasteltava koko rikosprosessin toimivuutta. Näin voidaan varmistaa, että nuorisorangaistuksen piiriin ohjautuu nykyistä useampi alaikäinen rikoksentekijä. Lainsäädäntöä tulee tarvittaessa muuttaa, jotta näin tapahtuu.
Nuorisorangaistus on nuorelle itselleen tuntuvampi ja vaikuttavampi seuraamus kuin paljon käytetty ehdollinen vankeus, jonka tehosteena käytetään valvontaa. Nuorisorangaistus on luonteeltaan intensiivisempi, ja tuomittu tapaa tiiviimmin yhdyskuntaseuraamustoimiston valvojaa. Lisäksi tuomittu suorittaa erityisesti nuorille suunnattuja ohjelmia, jotka edistävät sosiaalista toimintakykyä.
Ennen kaikkea kyse on oppivelvollisuusikäisistä nuorista, joiden pitäisi käydä koulua. Nuorisorangaistukseen voi myös sisältyä työelämään perehtymistä.
Pidän tärkeänä päästä puuttumaan nuorten rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ennen rikosprosessia, sen aikana ja sen jälkeen, jotta nuori ei ajaudu pahenevaan rikoskierteeseen. Nuorten rikosasioiden käsittelyä pitäisikin vielä nykyisestä tehostaa. Keskeistä on, että koko rikosprosessiketju toimii. Tästä hyötyy koko yhteiskunta ja nuoret itse.
Armi Nurmi
Turun Kokoomuksen varapuheenjohtaja