Saara-Sofia Sirén: Luodaan Suomeen kasvutoimia, ei niitä hidastavia uhkakuvia

Suomessa julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta on korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, ja samalla työn tuottavuus on verrokkimaita alhaisempi. Talous on saatava kuntoon, jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskuntamme säilymisen myös tuleville sukupolville. Hallitus on sitoutunut määrätietoiseen työhön Suomen talouskasvun edistämiseksi sekä työllisyyden, kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi.

Kasvutoimia tarvitaan nyt kipeästi erityisesti työmarkkinoilla, mutta myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä esimerkiksi luvituksessa. Kasvu syntyy ensisijaisesti yrityksissä, ja hallituksen työmarkkinauudistukset vievätkin Suomea lähemmäksi pohjoismaista linjaa. Suomen työmarkkinat ovat tutkitusti OECD-maiden jäykimpiä. Joustavuus tukisi tuottavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden ja talouden kasvua.

Keväällä eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen työrauhan parantamisesta työmarkkinoilla. Tämä oli odotettu askel kohti yritysten vakaampaa toiminta- ja investointiympäristöä. Johtamani työelämä- ja tasa-arvovaliokunta saa tänä syksynä työlistalleen muiden lakihankkeiden ohella kaksi keskeistä kokonaisuutta, paikallisen sopimisen laajentamisen ja vientivetoisen palkkamallin vahvistamisen. Näilläkin uudistuksilla on tarkoitus parantaa kasvun edellytyksiä.

Paikallisen sopimisen laajentaminen on odotettu, tarpeellinen ja historiallinen uudistus, joka nyt vuosikymmenten jälkeen etenee kokoomuksen johdolla. Jatkossa kaikki yritykset voivat hyödyntää työehtosopimusten puitteissa samoja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kuin järjestäytyneetkin yritykset. Tämä parantaa yritysten yhdenvertaisuutta. Paikallisen sopimisen on todettu lisäävän myös työn tuottavuutta. Sen avulla voidaan sopia työpaikan olosuhteet huomioon ottavista ratkaisuista sekä niin työnantajan kuin työntekijöidenkin tarpeita vastaavista työehdoista. Keskeistä on kuitenkin tunnistaa, että työsuhteiden olennaiset vähimmäisehdot turvataan jatkossakin työlainsäädännöllä ja työehtosopimuksissa. 

Vientivetoisessa palkkamallissa kysymys on siitä, miten varmistamme vientialojen kilpailukyvyn suhteessa kilpailijamaihimme. Suomi on vientivetoinen maa, jossa meille kaikille tärkeiden palveluiden rahoittaminen kestävästi on riippuvaista siitä, miten vientiyrityksemme pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Siksi hallitus haluaa uudistaa työriitojen sovittelujärjestelmää siten, että sovittelijoilla on jatkossa nykyistä vahvempi selkänoja tukea kansantalouden kokonaisetua ja työmarkkinoiden toimivuutta turvaavia ratkaisuja. Työmarkkinamallin uudistaminen on myös julkisten naisvaltaisten alojen etu. Näiden alojen palkkakehityksestä voidaan huolehtia vain silloin, kun Suomessa on työmarkkinamalli, joka vahvistaa julkista taloutta ja sen palkanmaksukykyä. Mitä paremmin vientiyrityksemme pärjäävät, sitä enemmän julkisen sektorin palkanmaksukyky vahvistuu.

Uudistukset toteutetaan, jotta meillä olisi edessämme valoisampia tulevaisuudennäkymiä. Kun perusta on vahvempi, pystymme paremmin hyödyntämään mahdollisuuksiamme kasvuun. Työtä kasvun vauhdittamiseksi on tehtävä määrätietoisesti myös jatkossa. Hallitus valmisteleekin jo uusia toimia, jotta Suomi saadaan kasvun uralle. Pidän tärkeänä, että tässä vaikeassa taloustilanteessa luomme monipuolisesti kasvutoimia, emmekä sorru uudistuksia hidastavien uhkakuvien maalailuun. Vastaavia uudistuksia on tehty muissa Pohjoismaissa jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten.

Saara-Sofia Sirén

Kansanedustaja (kok), työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja