Mielipide: Oppilaitosten ongelmat vaativat kunnollista ryhtiliikettä
Mielipidekirjotus on julkaistu Turun Sanomissa 12.2.2025
Monet eri koulutusasteiden opettajat perusopetuksesta korkeakoulutukseen ovat lähiaikoina kertoneet samansuuntaisen huolensa oppilaitosten ja opetuksen nykytilasta. Ongelman voisi tiivistää kolmeen asiaan: Oppilas/opiskelija ei käy koulua, ei anna toisille oppilaille eikä opettajille työrauhaa eikä saavuta oppimiselle asetettuja tavoitteita. Kuitenkin moni heistä siirtyy vuosiluokalta seuraavalle tai eteenpäin opinnoissaan armollisen arvioinnin myötä.
Kenen etu tällainen toiminta on? Ei ainakaan oppilaan tai opiskelijan!
Monissa kouluissa on isona ongelmana joidenkin oppilaiden jatkuvat epämääräiset poissaolot. Miten oppilas esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa voi tuolloin suoriutua tenteistä tai tehtävistä, saatikka tutkintoon kuuluvista näytöistä?
Opettajalla on tietty kurssikohtainen tuntimäärä kurssin opettamiseen. Useita tunteja poissaolleelle oppilaalle ei ole mahdollista alkaa kerrata jo opetettuja asioita, joiden oppitunneilta hän on ollut poissa. Opetuksen tulee edetä aikataulun mukaisesti. Se on myös oppitunneilla läsnä olevien opiskelijoiden oikeus.
Ongelmat vaativat nyt kunnollista ryhtiliikettä oppilaitoksissa sekä esihenkilöiden ja koulutuksen järjestäjän tukea. Jos opiskelija ei ole paikalla oppitunneilla, kurssi täytyy suorittaa uudestaan.
Usein poissaolojen taustalla on mielenterveysongelmia, mutta myös silkkaa vetämättömyyttä ja piittaamattomuutta. Näillä ominaisuuksilla ei pärjää myöskään työelämässä!
Valitettavasti osalta tämän päivän lapsista ja nuorista puuttuu sinnikkyys ja epämukavuuden sietokyky. Kaiken pitäisi olla itselle mukavaa ja helppoa. Elämässä ei kuitenkaan aina ole mukavaa ja helppoa, vaan pettymyksiä tulee matkan varrella. Mitä nuorempana oppii sietämään pettymyksen tunnetta, sitä paremmin yleensä selviytyy pettymyksistä vanhemmallakin iällä.
Monissa kouluissa on isona ongelmana joidenkin oppilaiden jatkuvat epämääräiset poissaolot.
Työrauha on edellytys jokaiselle oppilaalle keskittyä ja opiskella omista lähtökohdistaan. Myös opettaja tarvitsee työrauhan opettamiseen.
Opiskelu on oppilaan työtä. Opettaja vastaa koulussa opetuksesta ja oppilas on oppimassa, ei häiritsemässä, leikkimässä, pelaamassa ynnä muuta oppitunnin aikana.
Ihmettelen suuresti, jos joku vanhempi ei haluaisi lapselleen parasta ja vastustaisi ajatusta oppilaan velvollisuudesta opiskella ja saada laadukasta opetusta opettajalta. Perusopetuksessa luodaan pohja myöhemmälle koulu- ja elämänpolulle. Siellä opitaan työelämässä tarvittavia tärkeitä taitoja, kuten aikataulujen ja sovittujen sääntöjen noudattamista, sosiaalisia taitoja sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Perusopetuslain mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen koulupäivään ja oikeus oppia. Ei ole oikein, että joku tai jotkut saavat oppitunnin aikana jatkuvasti aiheuttaa häiriötä ja viedä opettajan päähuomion työrauhan ylläpitämiseen.
Jos näin on, oppilaitoksessa tarvitaan oman työyhteisön yhtenäisen toimintakulttuurin kirkastaminen. Jokainen opettaja tietysti vastaa omasta työstään, mutta kaikesta oppilaitoksen toiminnasta vastaa ja sitä johtaa rehtori.
Hallitus on esittänyt tavoitteeksi saada 50 prosentille suomalaisista korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on sinänsä hyvä, mutta kova. Arvostettavia ovat myös perustason tutkinnot, sillä yhteiskuntamme tarvitsee myös suorittavan työn tekijöitä.
Mielestäni emme voi tavoitella koulutustason nostoa, jos sen kustannuksella laskemme opetuksen laatua tai tutkintojen vaatimustasoa aina perustutkinnoista tohtoritason tutkintoihin. Nyt julkisuudessa on esitetty näkemyksiä jopa tohtoritutkinnon vaatimusten laskemisesta. Pelkäänpä, että tällä menolla emme tule menestymään tulevaisuudessa kansainvälisissä vertailuissa millään mittareilla.
Ei siis anneta periksi, vaan tuetaan koulutuksen ja opetuksen ammattilaisia. Ymmärretään työrauhan merkitys oppimisen lähtökohtana palauttamalla se luokkiin ja nostetaan vaatimustaso entiselleen. Se on lastemme ja nuortemme etu tulevaisuutta ajatellen!
Jaana Kiviluote (kok.)
KT, erityisluokanopettaja, kouluttaja
Kirjoittaja on Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen, lautakunnan varajäsen