Ehdokaskynä: Työttömyys vai työkyvyttömyys
Nuorten ja nuorten aikuisten tilanne työkyvyn ja työllistymisen suhteen on hyvin haasteellinen. Tällä hetkellä mielenterveyssyistä aiheutuneiden työkyvyttömyyseläkkeiden keski-ikä on 44 v. ja joukossa on vasta työelämän aloittaneita nuoria. Saadakseen työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen myönteisenä, on heidän työ- ja toimintakykynsä jo merkittävästi heikentynyt.
Tutkimuksissa on todettu, että jo 6-7 vuotta aiemmin, ennen työkyvyttömyyden alkamista, olisi voitu nähdä ensimmäiset hiljaiset signaalit työkyvyttömyysuhkaan. Kuntoutustuki on määräaikainen ratkaisu ja edellä mainitussa kirjoituksessa tuli esille, että kuntoutustuen saaneista vähintään kolmasosa palaa takaisin työelämään kolmen vuoden sisällä. Surullista kuitenkin on, että nuori on joutunut työkyvyttömyysuhan piiriin ja joutunut jäämään pois työelämästä sekä sosiaalisesta verkostosta. Osa ei palaa työelämään koskaan, mikä on yhteiskunnallisesti merkittävä haaste.
Nuorten ja muiden työssäkäyvien kohdalla on ensisijaisen tärkeää nähdä työkyvyn heikkenemisen hiljaiset signaalit varhaisessa vaiheessa, jolloin oikeilla ja oikea-aikaisilla toimenpiteillä voidaan työkyvyttömyysuhkia ehkäistä. Tämä vaatii esimieheltä rohkeutta nostaa asiat esille, aktiivista työterveyshuollon otetta sekä hyvää ja saumatonta yhteistyötä esimiehen ja työterveyshuollon välillä.
Nuorten kohdalla on huolehdittava, että he saavat yläasteiässä riittävää jatkokoulutuksen ohjausta ja opastusta eri ammateista. On tärkeää, että nuoret voivat tuoda omia ajatuksiaan ja toiveitaan esille, ja että heitä opastetaan eri ammattien vaatimuksista. Nuoren tulisi pystyä ohjautumaan koulutukseen ja alaan, jossa hän voi käyttää hyödykseen omia voimavarojaan ja sisäistä motivaatiotaan. Tämän vuoksi opinto-ohjaukseen on panostettava jatkossa entistä enemmän.
Omassa työssäni olen liian usein törmännyt siihen, että nuori on uupunut työssä, koska työ ei ole lainkaan hänelle mielekästä, eikä hän pysty käyttämään omia vahvuuksiaan työssä. Nuoren resilienssikykyä tulee nostaa, jotta eteen tulevat vastoinkäymiset työelämässä ovat hänelle helpommin ylitettävissä. Masentunut tai ahdistunut nuori ei näe tulevaisuudessaan positiivisia asioita, merkitystä tai tarkoitusta. Nuoret tarvitsevat työllistyäkseen hyvää asiantuntevaa ohjausta työllistyäkseen sekä tukea työuran alkuvaiheessa.
Mielenterveyssyistä työkyvyttömyysuhan alla olevista osa hakeutuu ammatillisen kuntoutuksen piiriin, mutta merkittävä osa tulee hylätyiksi. Hylkäyksen syinä ovat muun muassa se, että haku ei ole ollut oikea-aikainen, hoitopolku on vielä kesken tai se ei ole lainkaan alkanut.
On erittäin tärkeää, että mielenterveyspalveluista huolehditaan tinkimättömästi, jotta työkykyä pystytään ylläpitämään. Julkisen ja yksityisen sektorin laadukkaalla yhteistyön kehittämisellä voitaisiin pienentää hoitojonoja, mikä on erittäin tärkeää, sillä pidemmät hoitojonot kasvattavat pitkittyneiden sairauslomien ja työkyvyttömyyden riskiä. Tilanteiden venyminen lisää taloudellista ahdinkoa, mikä osaltaan heikentää työkykyä ja hidastaa työhön palaamista.
Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen lisää työntekijöiden ja yrityksen hyvinvointia. Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava työntekijä. Hyvässä työilmapiirissä työntekijät tukevat ja arvostavat toisiaan esihenkilöiden ja johdon tuella työuran eri vaiheissa. Hyvässä työilmapiirissä pystytään ja uskalletaan varhaisen tuen mallin mukaisesti reagoimaan oikea-aikaisesti myös hiljaisiin signaaleihin.
Riitta Leino
Työkykyvalmentaja, Kuntoutuksen ohjaaja (YAMK), alue- ja kuntavaaliehdokas, Kokoomus