Katriina Hiippavuori: Ovatko hyvinvointialueet kriisissä, vaikka ne tekevät ylijäämää?

Julkisella sektorilla pakko on usein tarvittu, jopa toivottu, uudistaja. Talouden realiteetit pakottavat hyvinvointialueita kehittämään toimintaa tehokkaammaksi ja tuottavammaksi. Tästä kertovat myös hyvinvointialueiden viime vuoden tilinpäätökset -yhteensä yli 600 miljoonan euron ylijäämä. Varsinais-Suomen osuus tästä oli noin 120 miljoonaa euroa. Muutos ei kuitenkaan ole tullut kivutta, vaan määrätietoisen työn tuloksena. Suurin kiitos kuuluu henkilökunnalle, joka pitää palvelut toiminnassa kovan paineen alla.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue on saanut osakseen kriittistä julkisuutta, mutta kokonaiskuva on mainettaan valoisampi. Tämän olen omin silmin ja korvin saanut havaita tavatessani varsinaissuomalaisia. Tarkasteltaessa asiaa valtakunnallisesti, hyvinvointialueet ovat monella mittarilla menossa oikeaan suuntaan. Seuraavan maan hallituksen kokoonpanosta riippumatta, tarkan talouden vartijalle on edelleen kysyntää. Koska sotepalvelut muodostavat noin kolmanneksen valtion budjetista, on sote keskeinen osa talous- ja sitä myöden osa myös turvallisuuspolitiikkaa.

Hyvinvointialueilla on kuitenkin myös selkeitä kannustinloukkuja, koska rahat ja vastuu ovat osittain eri käsissä. Kelakorvattavat kyydit ja erityisesti Kela-taksikyydit muodostavat yli 350 miljoonan euron vuosittaisen kulun valtion pussista. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen palveluverkko tulee kesän ajaksi poliitikkojen pureksittavaksi ja syksyllä päätöksentekoon. Valtion kuitatessa Kelataksien kulut, hyvinvointialueilla ei ole kannustinta pohtia palveluiden kokonaistaloudellisuutta. Jos Kelataksien rahoitus siirrettäisiin hyvinvointialueille, syntyisi aito kannustin kehittää palveluverkkoa ja kuljetuksia fiksummin. Toistaiseksi joudumme kuitenkin elämään tämän kannustinloukun kanssa.

Olen kuullut sanottavan, että palvelun huomaa vasta kun se ei pelaa. Pelastustoimen rahoitus on vain noin 2% koko rahoituksesta, mutta sillä on elintärkeä merkitys arjessamme ja varautumisessa. Toimiva pelastustoimi on kansalaisen ja koko yhteiskunnan näkymätön turvaverkko. Kriittisille pelastustoimen hankkeille on suotava nopeutettu kaavoitus- ja lupamenettely ja valitusprosesseja rajattava esimerkiksi käsittelyn kiireellisyysluokituksen perusteella. Kriittiset tiedot ja asiakirjat on suojattava visusti turhilta urkkijoilta. Pelastustoimen infrastruktuuri on keskeinen osa yhteiskunnan turvallisuutta sekä kriisi- ja huoltovarmuutta.