Joonas Rantala: Varsinais-Suomeen kestävän energiatalouden klusteri

Venäjän aggressiivisen hyökkäyssodan myötä suomalaisen kuluttajan asema sähkön ostajana on heikentynyt nopeasti ja rajusti. Kirjoituksen laadintahetkellä lähes kaikki sähköyhtiöt tarjoavat ainoastaan sähkön pörssihintaan perustuvia sopimuksia, ja sähkömarkkinan hinnanmuodostuslogiikan vuoksi sähkön pörssihinnat ovat karanneet käsistä. Sähkö on ollut perinteisesti Suomessa halpaa. Nyt tilanne on kouriintuntuvalla tavalla toinen. Esimerkiksi kotitaloudet ovat hankalan tilanteen edessä: monissa kodeissa on varsin rajalliset mahdollisuudet harrastaa kulutusjoustoa.

Suomi ottaa – suurilta osin juuri väkivaltaista valloitussotaa käyvän Putinin ansiosta – parhaillaan merkittäviä askeleita vastuullisemman energiantuotannon ja -käytön suuntaan. Tällä hetkellä Suo-men tuulivoimakapasiteetti on noin 3300 megawattia. Parhaillaan käynnissä olevat hankkeet tuovat taseeseen lisää uusiutuvaa tuulivoimaa noin 4250 megawattia. Tämän lisäksi suunnittelupöydillä on jopa yli 40 000 megawatin verran mahdollisesti tulevaisuudessa toteutuvia hankkeita. Tuulivoiman lisäksi myös aurinkovoimaloiden suosio on jyrkässä kasvussa. Aiemmin tänä vuonna Fingrid arvioi Suomen olevan energiaomavarainen vuonna 2024.

Lähestymme ratkaisua uusiutuvan energiantuotannon näkökulmasta kiitettävää vauhtia. Tuulivoi-man ja aurinkoenergian tuotanto on kuitenkin valitettavan heikosti ennustettavaa, ja niissä kummas-sakaan ei ole lainkaan inertiaa. Tästä seuraa sähköverkon taajuuden näkökulmasta merkittäviä on-gelmia. Tarvitsemme nopeasti käyttöönotettavaa tehoreserviä, jolla voidaan tarvittaessa säätää säh-köverkon taajuutta ja jännitettä tilanteissa, joissa sähköverkko uhkaa pahimmillaan kaatua sähkön yli- tai alituotannon vuoksi. Tämän lisäksi kaipaamme tehokkaita tapoja energian varastoimiseksi. Yhtenä mahdollisuutena on väläytelty vetytaloutta, joka voisi tarjota tehokkaan ratkaisun uusiutuvan energian varastointiin.

Nopeasti noussut sähkön hinta ei ole ainoastaan lisännyt kiinnostusta edellä mainittujen uusiutuvien energiamuotojen tuotantoon. Kohonneet hinnat pakottavat niin julkisen kuin yksityisen sektorin sekä kuluttajat etsimään nopeita ratkaisuja kulutusjouston aikaansaamiseksi. Samalla on luonnollista, että sijoittajien pääomat löytävät yhä useammin kotinsa yrityksistä, jotka yrittävät ratkoa kestävän sähkönkäytön haasteita niin sähköverkon kuin käyttäjienkin näkökulmasta.

On helppoa ennustaa, että erilaiset tekoälyyn ja alustatalouden liiketoimintamalleihin perustuvat yritykset tulevat lähitulevaisuudessa tuottamaan myös Suomeen erilaisia ratkaisuja, joista hiljalleen muodostuu ns. älykkään sähköverkon osia. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa yhä useammilla kotitalouksilla on selkeitä rahallisia kannustimia joko tuottaa tai varastoida sähköä itse tai vaihtoehtoisesti olla käyttämättä sähköä silloin kun se on kallista ja sähköverkon näkökulmasta epäedullista.

Varsinais-Suomen liiton tuoreimmassa maakuntastrategiassa yhtenä tavoitteena on ”nopeuttaa maakunnan vihreää ja reilua siirtymää mm. tuomalla innovaattorit ja sijoittajat yhteen kokeilemaan uusia toimintamalleja”. Varsinais-Suomessa on jo nyt mainittavan kokoinen auto- ja akkuklusteri. Varsinais-Suomessa on myös yliopistotasoista materiaalitekniikan osaamista osana uutta, vuonna 2021 aloittanut teknillistä tiedekuntaa. Meillä on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet erottua tule-vaisuudessa maakuntana, jossa tuotetaan ratkaisuja uusiutuvan energian tuottamiseen, säilömiseen sekä kuluttamiseen.

Edellä mainitussa strategiassa todetaan myös, että Varsinais-Suomi ei tällä hetkellä houkuttele riit-tävästi riskirahoitusta TKI-toimintaan ja toisaalta taas yritysten ja oppilaitosten välillä ei ole riittävän syvää yhteistyötä. Tarvitsemme tavan yhdistää sijoittajat, tulevaisuuden osaajat sekä jo olemassa olevat tai tulevaisuudessa perustettavat innovatiiviset yritykset. Meidän tulisi luoda selkeä tiekartta, jonka päätepysäkillä Varsinais-Suomi on maamme resurssiviisaan energiatalouden moottori. Tähän tavoitteeseen päästäksemme, Varsinais-Suomeen tulisi perustaa kestävän energiatalouden klusteri, jossa huippuasiantuntijat, sijoittajat, alan innovatiivisimmat yritykset sekä tulevaisuuden osaajat ratkoisivat yhdessä yhtä ihmiskunnan historian merkittävintä haastetta. Tämä olisi todennäköisesti sijoitus, jonka tuotto näkyisi ja tuntuisi sukupolvien päähän.

Joonas Rantala

piirihallituksen jäsen

Varsinais-Suomen Kokoomus

Kirjoittaja työskentelee älykkääseen lämmitysteknologiaan erikoistuneessa cleantech-yrityksessä.