Heikki Pälve: Kupittaan Kärjen toteutuksen on oltava silmiä hivelevä
Julkaistu Turun Sanomissa 11.2.2024
Kupittaan Kärki on Turun kunnianhimoinen kaupunkikehityshanke ja tulee muodostamaan uuden vilkkaan tiede- ja innovaatiokeskustan Turkuun. Sinne rakennetaan myös kodit 2600 asukkaalle ja työpaikkoja odotetaan jopa 13 000 ihmiselle. Rakennusalaa on suunniteltu 330 000 neliömetriä.
Varsin nukkavieru Itäharjun pienteollisuusalue rakennetaan uusiksi ja siitä ovat onnistuneina esimerkkeinä jo Turku Energian ja Veritaksen toimitalot.
Kaavoituksen ja luvituksen prosessi on varsin virkavaltainen kokonaisuus ilman selkeitä kaupunkikuvallisia kauneuteen liittyviä tavoitteita. Lopputulemana meille syntyy liian helposti rakennuksia, jotka muistuttavat pohjan, kyljen tai päädyn varassa seisovaa kenkälaatikkoa.
Rakentamiselta tuleekin vaatia myös kauneuden vaalimista. Kauneus ei ole täysin subjektiivista rakentamisessakaan. Pelkästään alaosan erottumisen rakennuksen rungosta ja edelleen rungon erottumisen yläosasta tiedetään johtavan kauniimpaan lopputulemaan kuin rakennus, jossa nämä rakennuksen eri osat eivät erotu. Myös yläosan erottuminen rungosta ryhdistää kokonaisuutta.
Miksi niin usein taloista puuttuu jalusta, katto, räystäät, kun arkkitehtuuria katsoo jalankulkijan perspektiivistä? Onko ikkuna ainoa tapa elävöittää rakennusta?
Kun rakennuksen koko kasvaa, massoitteluun ei kenkälaatikko enää riitä. Tällöin silmä toivoo ulkomuotoon poikkeamia; pohja hyötyy sen korostamisesta, yläkerrokset voivat olla sisäänvedetyt ja/tai rakennuksen pitkää seinää ’katkaistaan’ tuomalla siihen kulma, joka katkaisee muurimaisen vaikutelman.
Terveystalo rakennuttaa oman uuden toimitilan ja keskittää palvelunsa alueelle (TS 31.1.). Lehdessä oli jo havainnekuva rakennuksesta, joka on vaalean valoisa. Jos kuvittelemme sen massa-aihiona, kyseessä on kenkälaatikko kyljellään. Varsinaista kattoa ei ole – rakennus vain loppuu. Massoittelu on epäonnistunut – se puuttuu.
Samalla tapaa massoittelulla saatava kevennys jalankulkijan perspektiiviin puuttuu Taito-kampuksen luonnoksesta (TS 6.2.). Epäonnistunut massoittelu näkyy käytännössä uuden psykiatrisen sairaalan toteutuksessa. Ei enää lisää sitä.
Rakentajien ja arkkitehtien yleinen näkemys on, että ulkomuodon monipuolistaminen ei kasvata rakennuskustannuksia.
Kaupungin tulee vaatia alusta asti parempaa Kupittaan Kärjen toteutuksessa. Koska rakennukset ovat oleva isoja, niiden massoittelu on sitäkin tärkeämpää. Yksi tapa tässä voisi olla, että jokaisesta rakennuksesta tehdään kolme massoitteluvaihtoehtoa, joita pohditaan ennen kuin matka toteutukseen jatkuu. Tällainen rakentamisen vaiheistus oli esillä juuri Martinsillan viereen suunnitellusta asuntoalueesta.
Rakentajien ja arkkitehtien yleinen näkemys on, että ulkomuodon monipuolistaminen ei kasvata rakennuskustannuksia. Kysymys on siis tahtotilasta ja arkkitehtuurin arvostamisesta osana onnistunutta kaupunkikuvaa.
Turun rakentamisessa on viime vuosina tapahtunut paljon hyvää. Rakennuslupajono on purettu, kaavoitusta oleellisesti nopeutettu, asiakkaiden näkemyksiä palvelusta tutkittu ja sen pohjalta palvelua parannettu.
Valmistuneiden rakennusten arkkitehtorista onnistumista aletaan kysyä niin sen käyttäjiltä kuin kansalaisilta ja myös tältä pohjalta parannetaan toteutusta jatkossa saatu palaute huomioiden. Kun vielä kaksi vuotta sitten isonkin kerrostalon asuntojen keskikoko oli 35 neliömetriä, niin viime kokouksessa rakennuslautakunta hyväksyi luvan, jossa keskikoko oli 55 neliömetriä.
Muutos on siis mahdollista, mutta tahtoa tarvitaan.
”Turun visiossa nykytalojen paikalle on istutettu hulppeita tornitaloja”, kirjoittaa TS 6.2. artikkelissa Kupittaan Kärjestä. Turulla on velvollisuus kaavoituksen yhteydessä pitää huoli, että toteutuksesta tulee jalankulkijan perspektiivistä silmiä hivelevä, kun kaavaa nyt tarkennetaan. Hieno Kupittaa on vetovoimatekijä vielä ensi vuosisadalla.
Heikki Pälve
rakennuslautakunnan varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu (kok)