Länsirata on välttämätön ja myös kannattava
Julkaistu Turun Sanomissa 28.2.2024
Hallitus on tiukkojen säästöpäätösten edessä. Valtion velkaantuminen on taitettava ja julkisten menojen kasvuun puututtava.
Pysyvät menot ja kertaluonteiset panostukset on kuitenkin syytä erottaa toisistaan. Investointi tähtää tulevaisuudessa tapahtuvaan kasvuun, ja esimerkiksi yritysten investointihaluttomuus ennustaa taantumaa.
Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut Länsiradan eli entisen Tunnin junan toteuttamiseen. Kirjauksen mukaan hallitus rahoittaa vaalikaudella hanketta 460 miljoonalla myymällä valtion omaisuutta. Jos investointia ei tehtäisikään, ei säästyisi euroakaan, sillä tuota rahaa ei ole vielä olemassa. Tämän on liikenneministerikin todennut.
Länsiradan pääomitus on osa hallituksen määräaikaista neljän miljardin euron investointiohjelmaa, jolla on tarkoitus rakentaa kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle vuosikymmeniksi eteenpäin. Ohjelma koostuu merkittävistä työvoiman liikkuvuuden, elinkeinoelämälle tärkeiden väylähankkeiden ja raidehankkeiden kokonaisuudesta sekä korjausvelan lyhentämisestä. Ilman investointiohjelmaa liikenteen rahoitus on supistumassa ja liikenneverkko rapautumassa.
Länsiradan vaihtoehtona esillä pidetty rantaradan korjaus ei todellisuudessa ole vaihtoehto. Rantaradan mittavakaan korjaaminen ei tuo vastaavia hyötyjä, mutta maksaisi yhtä paljon.
Euroopan unioni kannustaa jäsenmaita yhtenäisen liikenneverkon rakentamiseen ja tukee erityisesti raidehankkeita. Länsirata on osa Euroopan laajuista TEN-T ydinverkkoa ja sille on jo myönnetty 80 miljoonan euron EU-tuet suunnitteluun, Turku–Kupittaa-kaksoisraiteen ja Espoon kaupunkiradan rakentamiseen.
Verrokkimaihin nähden Suomi ei ole kehuttavasti pärjännyt EU-tukien kotiuttamisessa. Suomi häviää myös pohjoismaisessa vertailussa rataverkon kehittämisessä. Viime vuosina on panostettu lähinnä nykyisen rataverkon ylläpitoon. Satsaukset uudis- ja parannushankkeisiin ovat EU:n viidenneksi pienimmät (v. 2018).
Tammikuussa Turun Tunnin juna Oy haki EU:n CEF-tukea koko Länsiradan rakentamissuunnitteluun ja kahden rataosuuden rakentamiseen. EU-rahoitus on erittäin kilpailtua rahaa.
Länsiradalla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet, sillä hanke tukee eurooppalaisen liikennepolitiikan tavoitteita. Se lisää kestävää liikkumista ja on EU-kriteeristön mukaisesti hyöty-kustannussuhteeltaan erittäin kannattava.
Raidehankkeiden kohdalla taloudelliset hyödyt yhteiskunnalle ovat pitkäkestoisia ja välittömiä hyötyjä laajempia. Erityisen vaikuttavia ovat panostukset kasvukolmiossa Turku-Helsinki-Tampere, jossa väestönkasvu, tutkimus ja innovointi tapahtuvat.
Esimerkiksi Espoon kaupunkiradan on arvioitu palauttavan 270 miljoonan euron investoinnin hyödyn kymmenkertaisena takaisin yhteiskunnalle.
Kari Häkämies
Varsinais-Suomen maakuntajohtaja
Malla Rannikko-Laine
Varsinais-Suomen liiton vt. edunvalvontajohtaja