Hanna Gustafsson: Hyvinvointi ei synny sattumalta!

Hyvinvointi rakentuu arjen valinnoista vauvasta vaariin. Jokainen meistä vaikuttaa omaan ja läheistensä hyvinvointiin päivittäin. Monipuolinen ravitsemus, riittävä liikunta, lepo ja turvallinen vuorovaikutus ovat hyvinvoinnin perusta läpi koko elämän. Samalla tarvitsemme yhteiskunnalta rakenteita, jotka tukevat näitä arjen valintoja.

Ravitsemus vaikuttaa terveyteen jo varhaisesta lapsuudesta lähtien. Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ruokavalio tukevat lasten kasvua ja oppimista. Aikuisilla ravitsemus ylläpitää työ- ja toimintakykyä, ja ikääntyessä se auttaa ehkäisemään monia sairauksia. Terveelliset valinnat syntyvät kuitenkin helpommin silloin, kun arjen ympäristö tukee niitä – päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja palveluissa.

Liikunta puolestaan tukee sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Lapsille liike on luonnollinen tapa oppia ja kasvaa, aikuisille tärkeä vastapaino arjen kuormitukselle ja ikääntyneille keino ylläpitää toimintakykyä ja itsenäisyyttä. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus liikkua turvallisesti omassa arjessaan, lähellä kotia ja omien voimavarojensa mukaan.

Riittävä uni ja lepo ovat palautumisen edellytys. Arjen kiireessä palautumiselle ei aina jää tilaa, mutta ilman lepoa keho ja mieli eivät jaksa. Hyvinvointi ei ole pelkkä yksilön vastuulla oleva asia, vaan siihen vaikuttavat myös työelämän, palvelujen ja yhteiskunnan rakenteet.

Yhtä tärkeää on vuorovaikutus. Turvalliset ihmissuhteet, kuulluksi tuleminen ja yhteisöllisyys vahvistavat mielen hyvinvointia. Yksinäisyys koskettaa kuitenkin yhä useampia eri ikäryhmissä, ja siihen on tärkeää puuttua ajoissa.

Terveydenhoitajat ovat keskeisessä roolissa hyvinvoinnin tukemisessa elämän eri vaiheissa. Neuvoloissa tuetaan perheitä lapsen kasvussa ja kehityksessä, kouluterveydenhuollossa seurataan lasten ja nuorten hyvinvointia ja aikuisuudessa sekä ikääntyessä tarjotaan ohjausta terveyden ylläpitämiseen. Terveydenhoitajien työ on ennen kaikkea ennaltaehkäisyä – kuuntelemista, ohjausta ja varhaista tukea.

Siksi ennaltaehkäisevistä palveluista ei pidä säästää. Kun tuemme hyvinvointia ajoissa, vähennämme raskaampien palvelujen tarvetta myöhemmin. Hyvinvointiin panostaminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti viisasta. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hyvään ja terveeseen elämään – vauvasta vaariin.