Jussi Mertsola: Säästöjä uusilla toimintamalleilla

Hyvä talous mahdollistaa hyvinvoinnin, sanoo Kokoomus ja niinhän se on. Sotessa on jo paljon karsittu päällekkäisyyksiä ja tehty leikkauksia. Nyt on vihdoin tullut aika uudistaa myös toimintamalleja. Pitää saada tehoja soteintegraatiosta. Toimintoja yhdessä kehittämällä voimme parantaa sekä hyvinvointia että taloutta. Varhassa menee vuosittain 100 miljoonaa euroa lastensuojelun vajaan 900 lapsen kodin ulkopuolisiin sijoituksiin. Näistä kolmannes perhesijoituksiin ja valtaosa laitoksiin. Tämä on kallista. Tyksin lasten ja nuorten klinikan koko erikoissairaanhoidon vuosittainen kulu on 50 miljoonaa euroa, siis puolet huostaanotoista. Tyksissä hoidetaan lasten syövät, keskoset ja monet lasten akuutit henkeä uhkaavat tilanteet, krooniset sairaudet kuten diabetes, reuma, lasten neurologia ja koko lasten kirurgia. Osa hoidoista on erittäin kalliita. Tämä kulujen epäsuhta vaatii ripeän remontin.

Lapsia pitää suojella ja huostaanotto on viimeinen keino. Onko tehty tarpeeksi jo tätä ennen; ei ole. Sote-yhteistyöllä pystymme nyt parempaan. Kyseessä ei ole kenenkään vika, vaan koko toiminta on kunnissa ollut liian pirstoutunutta ja siiloutunutta. Kulut ovat karanneet käsistä. Taustalla vaikuttavat toisaalta pienten lasten vanhempien mielenterveysongelmien ja päihdetyön puutteellinen hoito, ja toisaalta nuorille tarjottavan avun etäisyys siitä, mikä heitä voisi todella auttaa. Maksamme nyt kalliisti siitä, ettemme ole pystyneet auttamaan näitä perheitä ja nuoria aiemmin.

Remontti on nyt avohoidon sote-palveluissa alkamassa. Onneksi on perustettu LaNuPe (lapset-nuoret-perheet) tulosryhmä. Asiat ovat nyt paremmin näkyvissä ja hallittavissa budjetoinnissa ja käytännön työssä. Myös järjestöt on saatava mukaan, koska ne huolehtivat matalan kynnyksen kohtaamisesta kuten perhekahviloista ja vapaaehtoisten kaveritoiminnasta kouluissa. On sote-järjestöjä, joilla toiminta on erittäin hyvin alueellisesti fokusoitua ja digitaaliset vaikuttavuusmittarit ovat käytössä. Arjen apua pitäisi ja voidaan saada yhteistyöllä jo paljon ennen Varhan asiakkuuksia.

On arvioitu, että matalan kynnyksen perustason toiminnan ohella vain 10 % perheistä vaatii vakavampia toimia. Nämä pitää identifioida ja organisoida perhekeskuksissa nopeasti, hyvin ja niin, että kaikissa toimissa on myös vaikuttavuusmittarit. Todellisella sote-integraatiolla ja uusilla perhekeskuksilla pystymme parempaan. On kehitetty moniammatillista Monark-mallia ongelmien ratkaisuun. Apu pitää saada nopeasti ja hoidon tulee olla selkeästi järjestettyä ja perustasolla. Huostaanotoissa perheen asioihin pitää saada apua niin, että lapsi voidaan turvallisesti kotiuttaa nopeasti huostaanoton jälkeen. Aina se ei onnistu ja lapsen etu on silloin pysyvä sijoitus, mutta ei laitokseen. Lapsi ei voi olla heittopussi, vaan meillä tulee olla hyvät välineet nähdä ja päättää, milloin tarvitaan pysyvä sijoitus. Tämä ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun toiminnan uudistustyö on nyt käynnissä ja inhimillinen säästöpotentiaali on huikaiseva, kun pelastamme lapsen syrjäytymiseltä. Nuoren syrjäytymisen ehkäisy säästää noin miljoona euroa. Laitoshoitojen ehkäisyssä säästöpotentiaali on vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Nyt pitää uskaltaa investoida perustason parannuksiin.