Kirjoittaja: ciaylenius

Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä on esittänyt tavoitteensa Varhan strategianeuvotteluissa koskien hyvinvointialue- ja palvelustrategiaa 2026-2029. Ensisijaista on, että: Palveluita tulee jatkuvasti kehittää vaikuttavammiksi. Eri palveluiden tulee toimia sujuvasti yhteen ja erityisesti digipalveluita tulee kehittää varsinaissuomalaisten tarpeisiin. Kuhunkin palveluun tulee valita vaikuttavin ja kustannustehokkain tuottaja, oli kyseessä yksityinen, julkinen tai yhdistys. Kokoomus katsoo, että usein tarvittavia peruspalveluita tulee saada…

Matkustin eilen iltajunalla Helsingistä Turkuun, niin kuin viikoittain teen. Valitsen junan ympäristösyistä ja myös siksi että pystyn nousemaan välillä ylös, tekemään töitä ja välttämään ajamisen stressin. Nousen matkan aikana muutaman kerran hakemaan vettä tai kahvia. Viime matkalla huomioni kiinnittyi takanani istuneeseen isokokoiseen ihmiseen, joka oli tilannut alakerran ravintolasta itselleen kermaisen pasta carbonaran. Tiedän, että ruokaa…

Hyvinvointialueiden tulevaisuus ratkaistaan osaamisella eli niillä ihmisillä, jotka ovat arjessa potilaan vierellä. He ovat hoitajia, ensihoitajia, terveydenhoitajia, sosiaalialan ammattilaisia, fysioterapeutteja, bioanalyytikoita ym. Suurin osa heistä on koulutettu ammattikorkeakouluissa. Silti keskusteluissa painottuvat usein yliopistot, tutkimusrahoitus ja tieteelliset julkaisut. Nekin ovat tärkeitä, sillä yliopistot tekevät arvokasta perus- ja jatkotutkimusta. Ilman niitä emme kehity. Hyvinvointialueen arki ei kuitenkaan…

Suomessa on totuttu siihen, että terveydenhuolto toimii hyvinvointialueiden sisällä kohtuullisen hyvin toimipisteestä riippumatta.  Jatkossa hyvinvointialueiden vastuulla on entistä vahvemmin se, että sosiaali- ja terveydenhuolto toimii myös silloin, kun yhteiskunta on paineessa. Nimittäin valmiuslain laaja kokonaisuudistus vahvistaa varautumista ja yhteistyötä turvallisuusviranomaisten kanssa. Hyvinvointialueet velvoitetaan tekemään pysyvää ja suunnitelmallista yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Naton ja muiden liittolaisten kanssa….

Hyvinvointialueiden ympärillä pyörivä keskustelu liittyy pääosin laadukkaaseen hoitoon ja kestävään talouteen. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan budjetti on noin 2,7 miljardia euroa ja henkilöstömäärä lähes 24 000 työntekijää. Tämänkokoisessa organisaatiossa alkavat myös vuosittaiset hankinnat olla todella merkittäviä summia. Varha ostaa palveluita ja tarvikkeita vuodessa yli miljardilla eurolla. Nämä hankinnat ja niiden toteuttaminen vaikuttavat monen varsinaissuomalaisen yrityksen ja…

Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus ja varautuminen on ollut laajasti esillä viime vuosina. Hyvänä herättäjänä aiheeseen on toiminut pandemia ja Venäjän hyökkäyssota. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on tässäkin asiassa varsin keskeinen rooli. Terveydenhoidon pitää toimia myös poikkeusoloissa, puhumattakaan aluepelastuksesta. Vähäisempiä häiriötilanteita voivat olla esimerkiksi vuodenvaihteen Hannes-myrskyn kaltaiset tilanteet, jotka sähkökatkojen ja teille kaatuneiden puiden vuoksi voivat vaikeuttaa ensihoidon pääsyä kohteeseen…

Suomessa sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on merkittävä rooli kansalaisten hyvinvoinnin edistäjinä. Osa järjestöistä on myös ottanut roolia sosiaali- ja terveyspalveluita markkinoilla tuottaen erilaisia julkisia sote-palveluja tukevia palveluja yleishyödyllisen toiminnan lisäksi. Jopa 1,3 miljoonaa suomalaista kuuluu terveyttä ja hyvinvointia edistäviin, yleishyödyllisiin kansalaisjärjestöihin. Kaiken kaikkiaan eri sote-järjestöt muodostavat noin puolen miljoonan vapaaehtoisen verkoston ja tarjoavat vertaistukea 260…